Akaan strategiassa sijainnilla on keskeinen merkitys. Sijainti, jossa olennaisina osina ovat kaupungin alueella risteävät 3-moottoritie ja 9-tien sekä päärata ja Turun rata ovat mahdollistaneet kaupungin kasvun. Toiveena on, että sijainti kiinnostaisi yhä enemmän myös yrityksiä. Kaupunki valmistautuu töiden aloittamiseen Yritys-Konhon teollisuusalueella ja rautatieaseman seutuville mietitään matkakeskusta. Myös nykyisen kaupungintalon kortteli on menossa uusiksi. Kaupungin liikkeitä hidastaa taantuma, oma rahapula ja jo veran alla käytävät keskustelut mahdollisesta kuntaliitoksista. Kaikki tietävät, että jotakin tapahtuu.
Akaan kaupungin sisällä on myös toimiva maaseutu, joka ei kuntarakenteiden ryskyessäkään katoa mihinkään. Täällä on 173 toimivaa maatilaa, joiden vaikutus kaupungin elinkeinoelämässä on melkoinen. Peltopinta-ala on keskimäärin 50 hehtaaria. Maitotiloja on 17 kappaletta. Nämä tilat ostavat lähes joka päivä toimintaansa mahdollistavia hyödykkeitä lannoitteista rautanauloihin ja koneisiin. Tilat työllistävät joko koko- tai osa-aikaisesti useita satoja ihmisiä läheltä ja kaukaa.
Suomalainen maatila on tänään melkoinen osaamiskeskus, joka on verkostoitunut aina Euroopan unionin valvontajärjestelmiä myöten. Maatiloilla ei todellakaan ole mahdollisuuksia jättää yhtään innovaatiota käyttämättä, koska kilpailu Euroopan unionin sisällä ei heikkoja elätä. Erilaisten tukien merkitys maataloudessa on keskeinen, mutta yhteisesti hyväksytyn järjestelmän mukainen.
Akaan maaseutu tuottaa lähiruokaa, jonka arvo kasvaa koko ajan. Lähiruokaa tullaan jonottamaan kaukaakin. Kohut hevosenlihan ympärillä sekä yhä vain suurenevat kaupan ketjut saavat kuluttajan äänestämään jaloillaan. Maatiloilta suoraan ostettu jauheliha ei muutu paistinpannulla vesivelliksi.
Tällä hetkellä Akaan tiloilta saa erilaisia lihoja, koska on juureksien ja viljan vuoro? Myös luomu antaa odottaa vielä itseään. Akaan sijainti mahdollistaisi hyvinkin tuottajien yhteisen lähiruokamyymälän pystyttämisen. Yrittäjän löytäminen ja yhteistyön virittäminen tuottajien on ilman muuta Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n tehtävä.
Lehmä ja maatilan toiminta kiinnostavat. Sen osoittaa heinäkuussa Viialan tuottajien järjestämä retki alueen maatiloille. Kaupunkilaiset lähtivät liikkeelle sankoin joukoin. Ihminen kaipaakin lähelle metropolien sijaan. Tällaisissa tilaisuuksissa viihtyviä kiinnostaa ruoan alkuperä, kotieläimet ja maaseudun arjen välittömyys. Avoimista ovista on lupa mennä kun muuten ei tiloilla tohdi poiketa.
Elinkeinoelämän pohdintojen ei aina tarvitse olla uuden etsimistä. Maaseudun arvojen, maahengen, varassa on Suomi teollistettu. Työläisten ja talonpoikien armeija torjui aikanaan maahan tunkeutuneen vihollisenkin, koska molemmat tiesivät maan arvon. Maaseutua ei todellakaan voi tuoda. Sen hyödyntäminen on Akaassakin oltava yhtä vakava asia kuin uusien yritysten etsiminen teollisuusalueillemme. Akaan kaupungin elinkeino-ohjelma ansaitsee kunnollisen ja pohditun maaseutuosion, jossa nykytila, tavoitteet ja tuloksien mittarit ovat paikallaan.
