Akaan kaupunki ja yrittäjäyhdistykset allekirjoittivat Yrittäjän päivänä sitoumuksen yrittäjyyden puolesta

Akaan kaupunki ja Kylmäkosken Toijalan ja Viialan Yrittäjäyhdistykset allekirjoittivat viime torstaina, valtakunnallisena Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta, sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Kaupungin puolesta sitoumuksen allekirjoitti valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) ja yrittäjäyhdistyksien puolesta puheenjohtajat Vesa Peltola, Sirkka Koivuniemi ja Kalle Formisto.

Akaan valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen alllkirjoitti kaupungin puolesta yritäjäsitoumuksen Toijalan Yrittäjien puheenjohtajan Sirkka Koivuniemen valvovien silmien alla.

Akaan valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen allekirjoitti kaupungin puolesta yritäjäsitoumuksen Toijalan Yrittäjien puheenjohtajan Sirkka Koivuniemen valvovien silmien alla.

Sitoumuksen allekirjoittaminen Suomen jokaisessa kunnassa oli osa Yrittäjän päivän ohjelmaa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kuntapäättäjät saavat yhdessä aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella 2013–2016.

Sitoumus on merkki yhteisestä tahtotilasta kehittää Akaan kaupungin elinvoimaa tammikuussa alkaneella valtuustokaudella. Kun yrityksillä on kaupungissa hyvät toimintaedellytykset, myös kaupunki menestyy.

Kylmäkosken Yrittäjien puolesta siitoumuksen allakeijoitti puheenjohtaja Vesa Peltola

Kylmäkosken Yrittäjien puolesta sitoumuksen allakirjoitti puheenjohtaja Vesa Peltola

Vaasan yliopistossa professorina toimivan Vesa Routamaan juuri päivitetyn raportin mukaan vuonna 2012 Akaassa toimi 762 yritystä, joissa oli työntekijöitä 2 312. Näiden yritysten tulovero valtiolla oli 11,8 miljoonaa euroa ja kunnille 16 miljoonaa euroa. Yritysten tuoma ostovoima Akaaseen oli 66,5 miljoonaa euroa. Akaan kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 68,7 prosenttia. Pelkästään vuonna 2013 on Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n kautta Akaaseen perustettu 34 yritystä.

Akaan valtuustosopimus korostaa yrittäjyyttä

Akaan valtuuston ja kaupungissa toimivien yrittäjäyhdistyksien valtakunnallisen Yrittäjän päivän tilaisuudessa viime torstaina ei poikkipuolista sanaa yrittämisestä kuulunut. Toijalan yhteiskoulun auditorion ilmapiirin kokosi hyvin yhteen tilaisuuden juontanut valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jaakko Leinonen.

– Kaupunki ja yrittäjät rakentavat hyvinvointia. Olen käyttänyt monissa yhteyksissä ajatusta, että yksityinen sektori, julkinen sektori ja politiikka on pyhä kolminaisuus. Kaikkia tarvitaan ja ilman yhä osatekijää homma ei toimi, sanoo Jaakko Leinonen.

Valtuutettuja Yrittäjän päivän tilaisuuteen ennätti paikalle 11.

Katse pk-yrityksiin

Lähes jokainen uusi työpaikka tulee tällä hetkellä pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001–2011 Suomeen syntyi 119 566 työpaikkaa, joista pk-yrityksiin 110 082 työpaikkaa.

– Suomen yritysrakenteesta suuryrityksiä on 0,2 prosenttia, keskisuuria 0,9, pienyrityksiä 5,7 ja mikroyrityksiä 93,1 prosenttia. Tänä päivänä mikroyritysten määrä on vieläkin suurempi, koska trendi on se, että suuryritykset supistavat toimintojaan ja yt-neuvotteluja käydään, sanoo Leinonen.

Akaalla selkeitä yrittäjyystavoitteita

Akaan valtuuston valtuustoryhmät solmivat toimikautensa aluksi helmikuussa 2013 valtuustosopimuksen, johon on kirjattu selkeitä yrittäjiin ja yrittäjyyteen vaikuttavia tavoitteita. Valtuusto sitoutui muun muassa vakauttamaan kaupungin taloutta ja laaditutti elokuun kokouksessa hyväksymänsä tasapainottamisohjelman.

Akaan valtuustosopimukseen ovat sitoutuneet muun muassa valtuutettu Leo  Virtanen (vas.), valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen.

Akaan valtuustosopimukseen ovat sitoutuneet muun muassa valtuutettu Leo Virtanen (vas.), valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Rytkönen.

– Olemme sitoutuneet myös vahvistamaan kaupungin asumispalvelujen vetovoimaa asuin- ja yrittämispaikkakuntana. Valtuustosopimuksen mukaan jo investointien suunnitteluvaiheessa on selvitettävä erilaiset rahoitus- ja toteutusmallit, kaupunki itse ei aina ole ensimmäinen toimija. Sopimukseen on kirjattu myös se, että yksittäisiä investointeja voidaan toteuttaa jatkossa myös yksityisellä rahalla, kertoo Leinonen.

– Akaa laatii myös palvelustrategian ja järjestää tiedotustilaisuuksia tulevista hankinnoista. Akaa ottaa myös yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön kaikessa päätöksenteossa, jatkaa Leinonen.

Yritysvaikutusten arviointi ei Jaakko Leinosen mukaan ole mikään monimutkainen järjestelmä, vaan arjen käytäntöihin vahvasti nojaava vapaa pohdinta.

Hankintojen tiedotustilaisuutta ei ole tänä vuonna vielä järjestetty ja Leinonen toivoikin valtuutettujen vievän viestiä tästä ja muusta oleellisesta valtuustosopimuksesta kaupungin työntekijöille.

Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila:

Palveluseteli on onnistuessaan mahdollisuus

Palvelusetelien käyttöön ottoon kuntien terveydenhoidossa liittyy monenlaisia ennakkoluuloja. Setelien muun muassa sanotaan vievän hyväosaiset pois kuntien terveysasemilta ja näivettävän asemia entisestään. Setelit eivät ole tuoneet toivottua kilpailua palvelusektorille, koska kaikissa kunnissa ei vaihtoehtoja ole.

Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila on vahvasti toista mieltä, vaikka samalla myöntääkin palvelusetelien käytön ongelmat. Varkilan miestä kuitenkin liian monet potilaat Suomessa odottavat hoitoa liian kauan, ja palvelusetelit ovat yksi tapa poistaa näitä jonoja.

– Jonottaminen on ongelmana kaikissa hoidon vaiheissa jo perusterveydenhuollosta alkaen. Se on itse luotu ongelma, joka voitaisiin korjata. Korjaaminen ei edes välttämättä vaadi lisää rahaa, vaan käytäntöjen uusimisen.

Koskuklinikan toimitusjohtaja Kari Varkilan mielestä palvelusetelit ovat keino lyhentää potilasjonoja ja säästää kuntien kustannuksia.

Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkilan mielestä palvelusetelit ovat keino lyhentää potilasjonoja ja säästää kuntien kustannuksia.

Lääkärin työ ei ole yksinäistä puurtamista. Perusterveydenhuollossa yksin työskentelevä lääkäri joutuu usein lähettämään potilaan eteenpäin erikoissairaanhoitoon, koska muuta mahdollisuutta asiantuntijakonsultaatioon ei ole. Konsultaatiota tai jatkohoitoa taas ei tehdä heti, vaan hoidossa syntyy viikkojen viive ja jono, ja pahimmassa tapauksessa hoidon aloittanut lääkäri ei koskaan saa edes tietää, tervehtyikö potilas.

– Eihän tällaista voi hyväksyä. Fakta on se, että kunnat maksavat tässä hoidosta aivan liikaa. Sairaanhoitopiirit ovat kalliita organisaatioita. Ei sinne tarvitse mennä kuin tiloja katsomaan nähdäkseen mihin ainakin osa rahasta uppoaa. Suomeen on luotu vuosien saatossa hidas ja tehoton järjestelmä, joka kaiken lisäksi maksaakin aivan liian paljon.

Kari Varkilan mielestä potilaita voidaan hoitaa korkealaatuisesti ja tehokkaasti kevyissä organisaatioissa. Hän ehdottaa julkisen palvelun rinnalle palvelusetelijärjestelmää.

– Potilaalle annetaan mahdollisuus mennä joko yksityiseen tai julkiseen terveydenhuoltoon niin, että apuna on palveluseteli, joka oikeuttaa lääkärin määrittelemän asian hoitoon. Palvelusetelillä ostetaan palvelutuote. Setelillä on tietty arvo, se ei ole avoin shekki. Palveluseteli toimii lounassetelien tapaa. Jos palvelutuote on setelin arvoa kalliimpi, potilas maksaa erotuksen, sanoo Varikila.

Palvelusetelit ovat käytössä muun muassa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Kangasalla. Kari Varkilan mielestä setelien käyttöönottoon tarvitaan voimakas tahtotila kunnan, potilaiden ja palvelun tarjoajien kesken.

Vain varakkaille?

Valtuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen Aarne Kiuru (sd) siteeraa gradu-tutkimusta Helsingistä, jossa todetaan palvelusetelien mahdollistavan valinnanvapauden toteutuvan sittenkin vain varakkaille. Setelijärjestelmän ongelmat on Kiurun mukaan poistettavissa, mutta se edellyttää kunnilta äärimmäistä tarkkuutta.

– Jos paikkakunnalla ei ole kilpailu, setelistä ei ole mitään iloa. Tosin erikoislääkäripalvelujen hakeminen Tampereelta ei Akaassa ole mikään ongelma. Myös setelin arvo on ollut vaikeutena, mikä olisi setelin hinta? Sekin on hyvä tietää, mitä setelijärjestelmän perustaminen maksaa, pohtii Kiuru.

Koskiklinikan esitystä kuuntelivat myös valtuutetut Jukka Saari ja Aarne Kiuru. Aarne Kiurun mielestä palvelusetelien käytössä on ongelmia.

Koskiklinikan esitystä kuuntelivat myös valtuutetut Jukka Saari (vas.) ja Aarne Kiuru. Aarne Kiurun mielestä palvelusetelien käytössä on ongelmia.

Järjestelmän perustaminen on Kari Varkilan mielestä helppoa, koska lainsäädäntö ja ohjeet on olemassa.

– Istutaan pöydän ääreen ja luodaan käytänteet, joihin sitoudutaan. Ilman sitoutumista, järjestelmää ei kannata pystyttää. Kilpailu taas pitää setelien arvon kohdallaan. Tässä tullaan hyvin lähelle julkisen terveydenhuollon hintoja, joten seteli ei ole eriarvoistava. Omavastuu saattaa olla vain 10–20 euroa. Tässä myös palvelun tarjoajalla on mahdollisuus luoda markkinoita maineellaan, vastaa Varkila.

Akaan valtuustosopimukseen on kirjattu myös, että palvelusetelin käyttöönottoa kaupungin perusterveydenhuollossa selvitetään.

 

 

 

 

 Kunnilla merkittävä rooli yrittäjyyden edistämisessä

Akaan Yrittäjän päivän tilaisuudessa vierailleet kansanedustajat Jukka Gustafsson (sd),  Arto Satonen (kok) ja Arto Pirttilahti painottivat voimakkaasti kuntien roolia yrittäjyyden edistämisessä. Kovin yksituumaisia olivat kansanedustajat Jaakko Leinosen tentissä, jossa kysyttiin muun muassa, kuinka yrittäjyyttä saataisiin maassa edistettyä.

– Vahva tuki pitää olla siellä, minne aloittavat yritykset laskeutuvat. Rahoituksessa voi auttaa valtio ja erilaiset rahoitusjärjestelyt, mutta muissa asioissa on kunnan rooli merkittävä.  Puhutaan sitten elinkeinoasiamiesverkostosta tai muulla neuvontaverkostossa. Neuvonta on hyvin pitkäjänteistä työtä eikä sitä hoideta vasemmalla kädellä. Kunnan tehtävänä on luoda monella tavalla edellytyksiä, joihin kuuluu kaikki toiminta päivähoidosta kaavoitukseen, sanoo Pirttilahti.

Jukka Gustafsson asenne yrittäjyyteen on yhteiskunnassa onneksi muuttunut. Nyt vihdoinkin nähdään, mihin suomalaisten työpaikat jatkossa syntyvät.

– Vieläkin on paljon korjattavaa, mutta oikeaan suuntaa kuljetaan.  Koulualan ammattilaisena korostan, että yrittäjyyttä on tuotu voimakkaasti kaikille koulutasoille. Tosin pelkkä tunti siellä tai täällä ei riitä, vaan yrittäjyyskasvatus on kokonaisvaltainen asia, joka kuuluu koulun arkeen, sanoo Gustafsson.

– Kunta on yrittäjyyden edistämisessä keskeisessä roolissa muun muassa kaavoituksen osalta, jatkaa Gustafsson.

Kansanedustajat Arto Satonen (vas.), Jukka Gustafsson ja Arto Pirttilahti sanoivat kunnan roolin olevan keskeinen yrittäjyyttä esitettäessä. Pirttilahti korosti käytänön toimia, Gistafsson kasvatusta ja Satonen työelämän pelisääntöjen uudistamista.

Kansanedustajat Arto Satonen (vas.), Jukka Gustafsson ja Arto Pirttilahti sanoivat kunnan roolin olevan keskeinen yrittäjyyttä esitettäessä. Pirttilahti korosti käytänön toimia, Gustafsson kasvatusta ja Satonen työelämän pelisääntöjen uudistamista.

Arto Satonen sanoo suoraan, että kukaan kansanedustaja ei voi eduskunnassa yksin vaikuttaa kovinkaan moneen asiaa, ei edistää yrittäjyyttäkään.

– Olin kokoomuksen hallitusneuvottelijana työelämään liittyvissä asioissa. Ehkä yksi saavutus on se, että olen saanut torpattua hankkeita, jotka olisivat vieneet yrittäjyydeltä toimintaedellytyksiä. Ja kyllä siellä hallituksen rakennepaketissakin on paljon yrittäjyyttä edistäviä asioita, sanoo Satonen.

– Palvelusetelin käyttöönotto ja hankinta-asioihin kunnissa paneutuminen edistävät myös yrittäjyyttä, jatkaa Satonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?