Viialalainen Nico Nurmesniemi voitti korkeushypyn 15-vuotiaiden Suomen mestaruuden viime viikonloppuna Orimattilassa. Kisa oli tiukka, sillä Nurmesniemen oma ennätystulos 187 oli kaksi senttiä enemmän kuin hopealle tulleella HIFK:n Pekka Sinkkosella. Tulos on myös kaksi senttiä enemmän kuin Valkeakosken Hakaa edustavan Nurmesniemen oma pituus 185 senttiä.
Nico Nurmesniemi voitti korkeushypyn Suomen mestaruuden myös viime vuonna ja hallitsee monet muutkin yleisurheilulajit. SM-kisoissa hän osallistui 300 metrin juoksuun ja tuli siinä seitsemänneksi.
Yleisurheiluharjoittelu on tänä vuonna jäänyt kuitenkin vähemmälle, sillä lentopalloilu vei talvella ja kesällä kaiken ajan. Tamperelaista Kalevan Lentopalloa edustava Nurmesniemi oli vielä heinä–elokuun vaihteessa rippikoulupohjaisella maajoukkueleirillä Kuortaneen urheiluopistolla. Viron Pärnussa puolestaan vierähti viikko Lounais-Suomen aluejoukkueen leirillä. Niinpä yleisurheilun SM-kisoihin lähdettiin vähällä harjoittelulla.
– Ei se hirveän vaikeaa ollut, mutta askelten kanssa oli kyllä aluksi hankalaa. Tuli läpijuoksua läpijuoksun perään, mutta onneksi pomppu oli kondiksessa, Nurmesniemi kuvailee kentän vaihtoa.
Tänä vuonna Nurmesniemi saattaa vielä osallistua Koululiikuntaliiton yleisurheilukisoihin syyskuun puolivälissä, mutta talvi menee taas enimmäkseen lentopallon parissa. Nicon vanhemmat Sami ja Sari ovat kumpikin entisiä SM-tason kilpaurheilijoita yleisurheilupuolelta ja tarkemmin pikajuoksumatkoilta. Samin mukaan Nicolla on lahjoja myös niissä, mutta juokseminen vaatisi suunnitelmallisempaa harjoittelua ja valintojen tekoa.
– Jos haluaa pitää korkeuden, ei voi ihan täysillä panostaa juoksuun, koska korkeus on niin herkkä laji, Nico itse aprikoi.
Tänä syksynä alkaneen Hirvialhon koulun ysiluokan jälkeen edessä on lukio. Tällä hetkellä vetovoimaisin vaihtoehto on Kuortane ja siellä lentopallopuoli. Sami-isän mukaan Kuortaneen valmentajien kanssa on jo keskusteltu ja saatu lupaus siitä, että myös yleisurheilun voi pitää mukana.
– Koulu pitää kuitenkin hoitaa kunnolla. Harrastustoimintaa ei saa olla niin paljon, että se haittaa koulua, Sami sanoo.
Entä tuleeko urheilusta Nicolle lukion jälkeen ammatti, vai löytyykö leipä muualta?
– En minä sitä vielä ajattele, Nico nauraa.
