Hyvän mielen seura 10-vuotias

 

Mielenterveysseuran arpajaiset kiinnostivat ja olihan pöytä korea.

Mielenterveysseuran arpajaiset kiinnostivat ja olihan pöytä korea.Ilmassa on lämpöä, huumoria, iloa ja vakavaa asiaa. Ja juhlasta ei puutu mitään, ei lounasta ei kakkukahvejakaan. Akaan seudun mielenterveysseuran 10-vuotisjuhlat naurettiin ja tanssittiin Metsälinnassa sunnuntaina.

– Ihan helppo ei yhdistyksen taival ole ollut. Parhaillaan on ollut palkattuja työntekijöitä, on ollut lähes joka päivä auki olevaa kahvilaa. Tilanteet muuttuvat ja näissä asioissa tilanteita on muuttanut raha, tuo hyvin rankka asia. Jossain vaiheessa saimme niin paljon avustuksia, että oli mahdollisuus pitää työntekijääkin. Nyt rahaa on niin vähän, että toimimme täysin vapaaehtoisin voimin, kertoo puheenjohtaja Pasi Kylmälä.
– Yhdistys on kouluttanut lukuisan määrän tukihenkilöitä, jotka ovat yksilötukisuhteissa auttamassa niitä ihmisiä, jotka apua tarvitsevat. Virallisen tukihenkilötoiminnan lisäksi jäsenistö tekee hyvin laajasti yhteisöllistä työtä eli ovat omilla tahoillaan ystäviä, lähimmäisiä – auttavat naapureita tai tuttavia, jotka apua tarvitsevat. Näinhän meidän jokaisen tässä yhteiskunnassa tehdä, jatkaa Kylmälä.

Ahneus ja röyhkeys ovat arkipäivää

Maailma on Pasi Kylmälän mielestä muuttumassa outoon suuntaan. Hänet kasvatettiin huomioimaan lähimmäiset ja ahneus sekä röyhkeys eivät olleet lapsuudenkodissa hyväksyttäviä asioita.
– Maailma on vain mennyt sellaiseen asentoon, että ellet ole ahne ja röyhkeä, töykeä ja käytä kyynärpäitä, niin maailmassa on vaikea pärjätä. Minä en sitä hyväksy ja toivon, että kovin moni muukaan tässä salissa ei sitä hyväksi. Tämä on kuitenkin realiteetti nykyhetkessä. Tämä on myös asia, jota vastaan meidän tässä yhdistyksessä – ja meidän kaikkien toisten kanssa toimijoiden – on toimittava.
Puheenjohtaja Kylmälä myös huomautti, että mielenterveyden ongelmat ei ole kaukaisia vain muille tapahtuvia asioita. Jokainen meistä on ollut ahdistunut surullinen.
– Ainoa mitä me voimme tässä maailmassa toisillemme tehdä, on olla ystävä ja lähimmäinen. Meidän ihmisten tehtävä on auttaa, sanoo Kylmälä.

Meidän Ritva

Näyttelijär Ritva Oksanen ottaa paikkansa yleisön joukossa. Hetken päästä on aika keskittyä esitykseen, mutta ei vielä. Hän on läsnä kaikkien kanssa, aivan kun olisi ollut siinä aina – välittömänä ja hyväntuulisena – meidän Ritva. Jokaisella on hänen asiaa. Ja yhtäkkiä hän on poissa, keskittymässä. Kun on ollut näyttämöllä jo 50 vuotta, ei kai tarvitse pingottaa enää. Vielä mitä, tähti mikä tähti, esitys on aina esitys. Otteet syyskuussa Hämeenlinnan teatterissa ensi-iltansa saavasta Näyttelijär-illasta saa yleisön haltioihinsa. Metsälinnassa onkin Marlene Dietrich ja hetken päästä pohjalainen emäntä ja monta muuta. Lauluja säesti kanttori Heikki Ali-Löytty.

Valovoimainen Ritva Oksanen otti yleisönsä. Syyskuussa valmistuu ensi-iltaan Osasen 50-vuotistaiteilijajuha Näyttelijätär Hämeenlinnaan. Metsälinnan juhlaväki kuuli tunnelmapaloja tästä esityksestä.

Valovoimainen Ritva Oksanen otti yleisönsä. Syyskuussa valmistuu ensi-iltaan Osasen 50-vuotistaiteilijajuha Näyttelijätär Hämeenlinnaan. Metsälinnan juhlaväki kuuli tunnelmapaloja tästä esityksestä.

Suomi on maa, joka rakastaa lukuja

Tällä hetkellä Suomessa on meneillään monia isoja ja pieniä kriisejä, joita yhteiskunnan talouden ongelmat pahentavat entisestään. Mielenterveystyön ammattilaiset pelkäävät, että säästöistä puhuttaessa jätetään niin sanotut vanhat mielenterveyspotilaat oman onnensa nojaa, kun kaikki hoito keskitetään akuutteihin asioihin. Mielenterveystyön grand lady Pirkko Lahti muistutti Metsälinnassa, että mielenterveysasioita ei voida käsitellä vain lukuina ja tilastoina, vaan luvut on aina aukaistava.
– Kun asiat jäsennellään, huomataan, että ei hoito välttämättä niin kallista olekaan. Suomi on maa, joka rakastaa lukuja. Ja isot luvut tekevät voimattomiksi. Asialle ei näytetä kuitenkaan voivan mitään. Ja näinhän se ei ole.
– Varsinkin tiedotusvälineissä puhutaan mielellään luvuilla. 50 prosenttia tai 70 prosenttia on sitä mieltä…. tai seitsemän kymmenestä on sitä mieltä. Lukuihin on kaiketi helpompi uskoa. Joskus on hyvä katso lukujen taustalla olevaa joukkoa. Aika usein käy myös niin, että meillä on hoitotyössä niin kiire, että emme ehdi taustoittaa ihmistä, sanoo Lahti.

Ihminen ei koskaan syrjäydy kokonaan

Suomen Mielenterveysseuran eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Pirkko Lahti inhoaa sanaa syrjäytyä, mitä varsinkin poliitikot hellivät.
– Se on ihan liian vahva termi ja vielä huolimattomasti käytetty. Ihminen ei koskaan syrjäydy kokonaisvaltaisesti. Ihminen voi syrjäytyä sen takia, että hänellä ei ole työtä. Hän voi syrjäytyä sen takia, että on sairas. Eri uskonto tai kieli voivat aiheuttaa syrjäytymisen. Mutta aina hänellä on jäljellä hyvin paljon samanaikaisesti. Ja meillä on tapana siirtää huomaamamme syrjäytynyt ihminen sivuun ja kohdistaa häneen toimenpiteitä. Tämä on suunnaton rikkomus ihmistä kohtaan. Hänestä tehdään siivetön, ihminen, joka ei muka itse toimi omaksi hyväkseen. Jälleen päästään siihen, että emme lue ihmistä, vaan ratkaisemme ongelmaa, mietti Pirkko Lahti.
Ja kun lauteille saatiin omillaan vuoroillaan Ritvalan Nuorisoseuran urheilujoukkue Notkupojat ja hulvaton ”akaalainen tyttötrio” Tummelgirls juhla oli tanssia myöten valmis. Tanssiorkesteri Titanic johdatti juhlaväen valssiin.

Pirkko Lahden mielestä ihmisiä on aina kohdeltava yksilöinä vaikeinakin aikoina.

Pirkko Lahden mielestä ihmisiä on aina kohdeltava yksilöinä vaikeinakin aikoina.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?