Kylmäkosken kirkossa sisätyöt pääsevät jatkumaan, sillä tehtyjen mittausten mukaan seinärakenteet ovat kuivuneet. Keväällä kirkkosalin seinistä poistettiin asbestipitoinen Kenitex-pinnoite sekä rappaukset mikrobivaurioituneilta alueilta. Sen sijaan sakastin kuivaus jatkuu vielä.
– Kirkkosali on kuiva yhtä pientä lattianrajassa olevaa pätkää lukuun ottamatta. Työt kirkkosalissa voidaan käynnistää eli ryhtyä tekemään laastipaikkauksia sekä pinnoittamaan seiniä, kertoo rakennuttajana ja valvojana toimiva Hannu Järvinen Trebest Oy:stä.
Uuden rappauksen ja pinnoituksen tekee akaalainen Maalausliike Raimo Kari Oy. Töiden on arvioitu vievän kahdesta kolmeen kuukautta. Järvisen varovaisen arvion mukaan kirkon avaaminen on sen jälkeen ainakin teoriassa mahdollista.
– Näillä toimilla, mitä nyt ollaan tekemässä, on mahdollista ottaa kirkko käyttöön, mutta täytyy muistaa, että kirkon sulki työsuojeluviranomainen. Se on ainoa viranomainen, joka pystyy sen avaamaan.
Sisäilmamittauksia kirkossa tullaan tekemään pakkaskaudella.
– Aika paljon tiedämme jo näidenkin perusteella ja uskomme, että arvot tulevat olemaan jotain aivan muuta kuin aikaisemmin ja siihen on löydetty selkeät syytkin: katto vuosi useasta kohdasta ja seinät olivat märät useasta kohdasta, Järvinen toteaa.
Järvisen mukaan täysin kuivaa kirkosta ei saada koskaan sen muodoista johtuen. Kosteudelle alttiita kohtia ovat jatkossakin alttarin sivuissa olevat ulokkeet ja kirkon alaspäin levenevä torni.
– Tornissa on luonnollinen ilmanvaihto, jonka ansiosta ilma lähtee huippua kohti, jolloin kosteus ei haittaa ihmisiä kirkossa tai sakastissa. Ulokkeisiin alttarin molemmin puolin esitimme peltipintaa ja tuuletusrakoa sinne alle, ettei sade pääsisi satamaan suoraan nurkkiin, mutta museoviranomainen ei näitä hyväksy.
Järvinen kertoo, että Museoviraston kanssa käydään tiukkaa vääntöä toimenpiteistä.
– Museovirasto haluaisi tehdä paljon laajempia asioita, kuin mihin on varattu rahaa. Näillä rahoilla, jotka tähän on nyt varattu, on teoreettiset mahdollisuudet saada kirkko auki, mutta Museovirastolla on vielä määrätyt näkemykset. Tässä sopassa on useampi kokki, seurakunta, Museovirasto, Kirkkohallitus ja työsuojeluviranomainen, hän toteaa.
Järvisen mukaan tavoitteena on ollut tehdä välttämättömimmät korjaukset.
– Esimerkiksi vanhaa lämmitysjärjestelmää ei ole päätetty uusia. Sen toimintakyky, volyymi ja kesto ovat arvoitus. Jos se alkaa kovasti hajota, mikä on silloin kirkon lämpötila talvipakkasilla, lauletaanko siellä ulsterit päällä vai miten, sitä ei tiedä kukaan, Järvinen pohtii.
Viimeisimmät kommentit