Visavuoren Kari-paviljongissa on parhaillaan esillä noin sata kuvittaja ja graafikko Mika Launiksen työtä. Näyttelyssä saa monipuolisen kuvan siitä, miten Launiksen tekniikka on muuttunut vuosien saatossa, mutta aiheet ja teemat ovat säilyneet. Launiksen kuvitukset ovat ilahduttaneet kymmenissä lastenkirjoissa jo useampaa sukupolvea.
Esillä olevista töistä suurimman huomion ovat saaneet omaleimaiset Harry Potter-kirjojen kansikuvat, jotka ovat nousseet lähes Launiksen tunnetuimmiksi töiksi. Mutta näyttelyssä on satukuvitusten lisäksi muutakin, muun muassa hänen vaikuttava kuvituksensa vuosina 2008–2009 Helsingin Sanomissa julkaistuun, toimittaja Ilkka Malmbergin juttusarjaan Suomen sodasta. Launiksen kuvat johdattavat kävijän näkemään sodan mielettömyyden.
Ihaili Kari Suomalaista
Mika Launis aloitti kuvittajan työt jo kouluaikanaan, jolloin hän teki kuvituksia Teinilehteen ja Ylioppilaslehteen sekä Helsingin Sanomien ristikkoihin.
– Olin vielä lukioon mennessäni sitä mieltä, että minusta tulee lääkäri. Jotenkin se koulu ei sitten maistunutkaan. Olin mukana yhteiskunnallisissa liikkeissä ja lähdin sekä koulusta että kotoa. Pian kuitenkin tuli eteen se totuus, että jostain on leipä hankittava, ja lehdille tehtävistä kuvitustöistä löytyi apu.
Launis kertoo ihailleensa Kari Suomalaista, vaikka ei aina ollut hänen kanssaan samaa mieltä asioista.
– Olin vakuuttunut siitä, että minusta tulee Karin manttelinperijä ja marssin Henrik Tikkasen puheille tarjoamaan töitäni. Kun olimme jonkin aikaa keskustelleet, totesin, etten ehkä kuitenkaan ole niin hyvä kuin olin kuvitellut, nauraa Mika Launis.
Lehtien kuvitus- ja taittotöitä löytyi kuitenkin, ja niiden lisäksi Launis teki julisteita, matkatoimistojen esitteitä ja graafista suunnittelua yrityksille.
Yksi hänen tunnetuimpia julisteitaan on Rauhan puolesta, joka on hyväksytty kansainväliseksi rauhanjulisteeksi. Armeijassa ollessaan Launis päätti hakea Taideteolliseen korkeakouluun – ja pääsi.
Kultainen koskelo tuotannon avainteos
Taideteollisen korkeakoulun päättötyönään Launis teki kuvituksen saamelaissatukirjaan Tyttö, joka muuttui kultaiseksi koskeloksi (1982). Se on Annukka ja Samuli Aikion kertoma vanha kansansatu.
– Tunsin Samulin ennestään, ja minulla oli tuttuja myös Utsjoella. Kun lähdin työtäni varten tutustumaan saamelaisiin, minulla oli oppaita omasta takaa. Vasta kun olin siellä, sain tietää, että isosetäni Armas Launis oli kiertänyt samoja seutuja ja paikkoja kerätessään aikoinaan saamelaista joikurunoutta.
Mika Launis sanoo saamelaiskirjan tekemisen olleen samalla myös irrottautumista poliittisesta toiminnasta ja kirjan olevan koko tuotantonsa avainteos.
– Tähän projektiin meni kaikista töistäni eniten aikaa. Työstin sitä pitkään ja hartaasti, mutta kaikki sen jälkeen tekemäni työt nojautuvat tavalla tai toisella siihen työhön. Vain käsittelytapa on voinut muuttua.
Kirja julkaistiin usealla eri saamenkielellä sekä ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja suomeksi. Kaikki kirjan kuvituskuvat on myyty Norjaan, taiteilijalla on itsellään vain muutama luonnoskuva. Kirjan kuvia on julkaistu Suomen Postin Eurooppa-postimerkkisarjan aiheena vuonna 1997.
Harry Potterit muiden joukossa
Paljon julkisuutta saaneita Harry Potter-kirjojen kansikuvituksia Mika Launis pitää vain yhtenä työnä muiden joukossa. Hän sai aikoinaan luettavakseen kirjan raakakäännöksen, kun jo oli aloittamassa kuvituksen tekoa.
– Se on minun osaltani yhtenäinen sarja kuvituksia, jos sitä vertaa kansainvälisiin versioihin. Minun Harryni on surkimuksen näköinen ruipelo nörtti ja velho. Hänellä on teipillä korjatut silmälasit, runsas tukka ja salama otsassa. Hahmo syntyi nopeasti, vaikka kirjassa kuvataan hänen ulkonäköään vain muutamin sanoin, Mika Launis kertoo.
Kirjan ei ilmeisesti uskottu erityisemmin menestyvän kirjamarkkinoilla. Sille haettiin vain pienlevikkisen käännöskirjallisuuden tukea.
Harry Potter -elokuvista Launis sanoo nähneensä vain ensimmäisen.
– Se on nuorten ja lasten toimintaleffa, joka sisältää hauskuuksia. Elokuvan henkilöhahmot poikkeavat aika lailla minun näkemyksistäni.
Suomen sota -kuvitukset haasteena
Kuvista, jotka Mika Launis teki toimittaja Ilkka Malmbergin Suomen sota -artikkelisarjaan, on Visavuoressa näytteillä noin neljännes.
– Tämä on ollut minulle mieluinen työ. Saatoin täysin irtautua kaikesta muusta ja tutkia tuosta sodasta kirjoitettuja tekstejä ja tutkimuksia ja samalla käyttää mielikuvitustani, kiittelee Launis.
Hän sanoo miettimisen aihetta antaneen myös Albert Edelfeltin Välskärin kertomuksiin piirtämät kuvat.
– Olen miettinyt, miten ne vastaavat todellisuutta ja miten minä sen saman toteutan.
Palkittuja satukuvituksia
Jos Launis käytti paljon aikaa Kultaisen koskelon kuvitukseen, tuli Harakka huttua keittää -kirjan tekemisessä kiire.
– Olin tehnyt sitä pitkään ja perusteellisesti, ja toimituksessa ilmeisesti kyllästyttiin odotteluun. Minulle sanottiin, että kirja on seuraavan kuukauden kirja ja aikaa tehdä on kolme viikkoa. No tuli se ajoissa valmiiksi, muistelee Launis.
Mika Launis on palkittu useista kirjakuvituksista. Lasten- ja nuortenkirjojen kuvituksille jaettava Rudolf Koivu -palkinto tuli vuonna 1997 Jukka Virtasen tekstiin perustuvan Antti Puuhaara- kirjan kuvituksesta.
Suomen kuvakirjapalkinnon hän sai puolestaan vuonna 1992 Ritva Toivolan Apinakuninkaan juhlat -kirjan kuvituksesta. Ansa ja Oiva -satukirja on ollut Finlandia Junior -ehdokkaana.
Taiteilija Mika Launis on saanut kuvituksistaan myös kansainvälisiä tunnustuksia. Kuvakirjan Maretta ja aikapuu (1984 ) kuvitus sai Leipzigin kirjamessujen kunniakirjan ja IBBY:n kunniamaininnan. H. C. Andersen -palkintoehdokkaana Mika Launis on ollut vuosina 1998 ja 2002.
