Tie Viialan Arajärven leirikeskukseen ja rantaan on mutkitteleva, mutta se ei haittaa innokkaita polskijoita. Huonommallakin säällä siellä on yleensä aina joku. Ilma oli viileähkö, ja veteen uskaltautuivat vain lapset lauantaina 20. heinäkuuta, mutta he olivat sitäkin innokkaampia uimareita.
Viialassa asuva Tiina Mäkinen kehuu Arajärveä tienoon parhaaksi rannaksi. Järvessä on lapsillekin sopiva hyvä pohja.
– Käymme täällä kesäisin ehkä joka toinen päivä. Lapset lähinnä tässä uivat, minä uskaltaudun veteen, kunhan on riittävän lämmin päivä, Mäkinen sanoo.
Viisivuotias Juuso Salo ei pidä vettä lainkaan kylmänä. Yksi varoitus pojalla on kuitenkin antaa.
– Jos kohtaa merihirviöitä niin pitää kahlata pois vedestä. Hauki voi puraista varpaaseen, se Arajärven merihirviö.
Kakaraleirejä ja mummon upotusta
Vesilahden Onkemäeltä tuli paikalle Laura Toivonen perheineen. Hän kehuu Arajärven kirkasta ja hyvälaatuista vettä. Ruuhkaakaan ei ole yleensä liikaa.
– Melkein sama matka meillä olisi Vesilahdenkin uimarannoille, ja tykkäämme käydä täällä. Saunomassakin olemme täällä joskus käyneet.
Saunan kuistilla istuskelee Martta Torkkola Viialasta. Hän on vuokrannut leirikeskuksen ison majan, koska pienet mökit olivat tällä kertaa varattuja. Torkkola on vuokrannut Arajärven mökkejä jo vuosikymmenten ajan.
– Tämä on lähin puhdasvetinen järvi. Olen käynyt täällä lapsieni ja sitten lapsenlapsieni kanssa. ”Kakaraleireiksi” olen niitä kutsunut. Uin itsekin, täytyihän lapset opettaa uimaan. Monella muulla lapsella oli erilaisia kellukkeita, mutta meillä lapset totesivat etteivät he tarvitse, kun heillä on tuo mummo.
Juuri Arajärvellä hän on opettanut kakaraleirin osallistujat uimaan. Yhtä vesileikeistä kutsuttiin mummon upotukseksi. Martta Torkkola toivoo, että kaupunki ymmärtäisi Arajärven leirikeskuksen arvon ja pitäisi sen kunnossa.
Ilkivalta vähäistä
Laiturin kimpussa häärii pienissä kunnostustöissä Matti Mikkola Wiialan Sentteristä eli Viialan työttömienyhdistyksestä. Kaupunki on tehnyt Sentterin kanssa hoitosopimuksen leirikeskuksen hoitamisesta. Sopimukseen eivät kuitenkaan varsinaisesti kuulu kunnostustyöt vaan esimerkiksi ruohon leikkaaminen ja alueen puhtaana pitäminen. Lisäksi sentteriläiset huolehtivat saunojen lämmityksestä.
Mikkolan mukaan alueella ei ole juurikaan tehty ilkivaltaa viimeiseen kolmeen vuoteen. Hän arvelee sen johtuvan ehkä siitä, että paikalla on melkein aina joku.
– Pitäisi saada päättäjät ymmärtämään, miten ainutlaatuinen tämä paikka on etenkin lapsia ajatellen. Kirkas vesi, jossa on hyvä uida.
Leirikeskuksen kaksi pientä mökkiä ovat vailla sähköjä. Silti niiden käyttöaste on Mikkolan mukaan korkea, ja ne on nytkin varattu moneksi viikonlopuksi eteenpäin. Mökeistä voi tiedustella Wiialan Sentteriltä. Saunojen ja pukuhuoneiden lisäksi löytyy keittokota ja nuotiokehä sekä luontopolku.
Saunat lämpiävät 10. elokuuta saakka maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin kello 14–18.


Delfiiniä on hyvä käyttää kellukkeena. Juuso Salo muistutti, että vedestä pitää tulla pois jos kohtaa merihirviöitä.
Viimeisimmät kommentit