Lomakaudesta huolimatta Viialan torilla on hiljaista. Viime viikon torstaina paikalla oli kolme myyjää. Ostajia tippui paikalle harvakseltaan. Sattumalta osuivat paikalle Satu sekä Sirkka Salomäki kauppareissun yhteydessä. He löysivät ostettavakseen komeita kukka-amppeleita.
– Tykkäisin torielämästä, mutta aika hiljaiseksi Viialan tori on vuosien saatossa mennyt. Ei täällä kai sitten ole ostajia. Ainakin kesäaikaan olisi hyvä saada torille jotain ohjelmaa, jos se vilkastuttaisi torielämää, Satu pohtii.
Hän asuu Viialassa, mutta Sirkka Salomäki toi tuulahduksen naapurimaasta, sillä hänen kotinsa on Tukholmassa. Nyt hän oli Viialassa kyläilemässä.
Maria Luttinen on toriin melko tyytyväinen. Hänen mukaansa edellisviikolla oli ollut enemmän myyjiä ja ostajia. Luttinen kehuu torilla saamaansa palvelua sekä kasvisten tuoreutta.
– Ostan ainakin herneitä, perunoita ja kasviksia, joita tässä nyt on tarjolla. Pyrin ostamaan torilta kasvisten tuoreuden takia, vaikka ihan hyviähän ne kaupoissakin ovat. Viialan torilla on mukavaa ja rauhallista käydä, viialalainen sanoo.
Tuttuja tapaamaan
Marjojen perässä saapui torille viereisessä talossa asuva Sinikka Luostarinen. Niitä ei kuitenkaan ollut nyt tarjolla. Luostarinen käy torilla lähes joka torstai.
Vaikka kaivattuja mansikoita ei nyt saatukaan, niin Luostarisen mielestä torilla on silti mukava käydä tapaamassa tuttuja. Samalla saa vähän liikuntaa eikä tule erakoiduttua kotiin, hän toteaa.
Yli 80-vuotias teräsmummo kertoo asuneensa Viialassa vuodesta 1958 saakka ja jääneensä eläkkeelle vasta muutama vuosi sitten.
– Viiala on ihan ystävällinen kylä, olen viihtynyt. Nyt voisin ostaa tuosta vähän siikliä, Luostarinen sanoo suunnaten perunalaarin luo.
Hankalat ajat työssä käyville
Nuorempia torikävijöitä edustivat Katri Kuusisto, Jaakko Naakka sekä pikkuinen Frans -poika.
– Tulimme katsomaan, onko täällä marjoja myynnissä. Kun hillaa ei ole tarjolla, niin täytyy ostaa jotain muuta, ainakin poika haluaisi jotain hyvää, ja varmaan ostamme myös herneitä ja perunoita. Muutimme vasta keväällä Viialaan Turusta ja odotimme torin olevan vähän vilkkaampi, Kuusisto ja Naakka kertovat.
He pohtivat, että kumman täytyisi toteutua ensin, enemmän myyjiä vai enemmän asiakkaita, jotta torielämä vilkastuisi. Toriajat tosin olivat Turussakin sellaiset, että työpäivän takia torille ei yleensä ehtinyt.
Ei töihin vaan torille
Kolmesta myyjästä sanaisen arkkunsa halusi avata vain urjalalainen Kimmo Myllylä. Hän myy kaikenlaisia leipomotuotteita. Viialassa hän käy myymässä vain satunnaisesti, tämä oli toinen kerta tänä kesänä. Muutoin tulee kierrettyä vilkkaampia toreja Etelä-Pirkanmaalla.
Sesongin suosikkituotteeksi Myllylä mainitsee mansikkaviinerin. Ympäri vuoden menee paljon ruisleipää sekä hillomunkkeja. Hän on kiertänyt toreilla myymässä nuoresta saakka, joten enää ei osaa poissakaan olla.
– En lähde töihin, lähden torille, Myllylä kiteyttää.
Hän kulkee Kipparin Herkut -nimisen autonsa kanssa toreilla ja markkinoilla viitenä–kuutena päivänä viikossa.
– Toreille pitäisi saada enemmän nuoria asiakkaita, mutta he ovat tottuneet käymään automarketeissa. Mutta jos haluaa tuoretta, laatua ja palvelua, niin tullaan torille. Menepä ostoskeskuksen ovelle ja huuda päivää, niin sut heitetään ulos sieltä, Kimmo Myllylä hymähtää.
Viialan toripäivä on torstaisin kello 6–14.
Vielä ei ole myöhäistä ostaa kesäkukkia.
Kimmo Myllylä sanoo mansikkaviinerin olevan nyt suosittu herkku.
Satu (vas.) sekä Sirkka Salomäki löysivät kukkamyyjältä itselleen komeat amppelit.
Sinikka Luostarinen tulee torille tapaamaan tuttuja. Samalla saa vähän liikuntaa.
Katri Kuusisto ja Jaakko Naakka olisivat ostaneet torilta hillaa, jos sitä olisi ollut tarjolla. Frans oli toivonut saavansa grillimakkaran.
Viimeisimmät kommentit