Ensin oli puukko, vasara ja kirves. Niillä Viialaan kasvattilapseksi tullut Sakari Iloranta aloitti jo pikkupoikana puutyöharrastuksensa, jota on jatkunut jo vuosikymmenet.

– Ei kai siinä muu auttanut pienituloisessa perheessä kuin ruveta itse tekemään, jos jotakin halusi, kaikenlaisia puisia käyttö- ja koriste-esineitä huonekaluista lähtien valmistanut Iloranta toteaa.

Sittemmin vasara on vaihtunut amerikkalaiseen kuviosahaan ja puukko saksalaisiin hyvälaatuisiin sahanteriin.  Vuosi sitten eläkkeelle jäätyään entinen UPM:n sisäinen tarkastaja teki sen, mitä valtakunnallisestikin odotetaan: 42 vuotta saman työnantajan palveluksessa työskennellyt Iloranta päätti kerta heitolla pidentää työuraansa ja ryhtyi käsityöyrittäjäksi.

– Ei tällä elää tarvitse, mutta hyvä on, jos tällä pysyy hengissä, Iloranta perustelee valintaansa ja ihan vakavalla naamalla.

Eläkkeelle jääminen sujui Ilorannan mukaan parhaiten vaiheittain.

– Ehdin olla kolme vuotta osa-aikaeläkkeellä ja suunnitella tätä tulevaa hommaa.

Yrittäminen ei sovi kaikille

Sakari Iloranta on monessa suhteessa tarkka mies ja siitä on kiittäminen hänen äitiään, joka aikanaan opetti, ettei niin vähäpätöistä työtä olekaan, ettei sitä voisi huolella tehdä. Jos jo miehen leipätyö ja harrastuskin vaativat tarkkuutta, samalla pieteetillä hoidetaan yrityksen asioita. Samasta syystä Iloranta kertoo liittyneensä Pirkanmaan Yrittäjien jäseneksi ja toteaa saaneensa jäsenmaksuilleen vastiketta muun muassa yrittäjien tarjoamasta tilinpäätösneuvonnasta.

– Perustin yrityksen ihan siitäkin syystä, että toiminta olisi mahdollisimman läpinäkyvää kirjanpitoineen ja veroilmoituksineen kaikkineen.

Silti Iloranta ei usko, että yrittäjäksi ryhtyminen pelastaisi Suomen työttömyydeltä.

– Paljon puhutaan siitä, että työttömien pitäisi kouluttautua yrittäjiksi, mutta ei se kaikille sovi. Pitää olla tuote ja markkinat – yrittämisestähän olisi tarkoitus saada elanto. Siksi tämä eläkeläisen yrittäminen on vähän erilaista.

Puukäsityöharrastuksensa lisäksi Iloranta kertoo seuraavansa huvin vuoksi ja mahdollisten uusien työkalujen toivossa myös erilaisia konkurssipesiä.

– Ei se ole ihme, jos yritys on mennyt konkurssiin, kun firman nimiin on ensimmäisenä menty ostamaan city-maastureita, Iloranta kritisoi maailmanmenoa.

Yli 80 kolpakkoa

Työuransa aikana Sakari Iloranta matkusti maapalloa ristiin rastiin ja oli enimmillään noin 140 päivää vuodessa reissun päällä.  Työmatkakohteista todistavat jokaisesta yöpymispaikasta hankitut yli 80 kolpakkoa, jotka ovat nekin osoitus eräänlaisesta hengissä ja liikkeessä pysymisestä.

– Oli pakko lähteä joka ilta hotellista ulos kävelemään vaikka sateeseen ja hankkimaan tuota matkamuistoa.

Samaan tapaan yli 40-vuotisen työuransa aikana Iloranta kertoo nähneensä myös liian monta sellaista kohtaloa, jossa eläkkeelle jääminen ei ole mennyt kaikkien kohdalla parhain päin.

– Harrastus on pitänyt mielen virkeänä kun on tekemistä, eikä elämä lopu työnteon jälkeen kuin seinään. Kuolisin varmaan heti, jos vain jäisin tähän tai jonnekin kerrostaloasunnon kuudenteen kerrokseen katselemaan ikkunasta ulos, Iloranta vakavoituu viialalaisen omakotitalonsa työhuoneessa.

Todisteena mielekkäästä ajanvietteestä työhuonetta koristavat työnäytteet tammisesta penkistä kolmiulotteisiin raitapuisiin lyyrakelloihin ja kaksimetriseen mäntyiseen kaappikelloon. Varsinaiset puutyönsä Iloranta tekee autotallissaan, jonne on syntynyt kädentaitajan verstas, jossa työnteosta kertoo vain hienoinen pöly. Pienet vanerinpalaset säilyvät tallessa työmatkoilta kertyneissä metallisissa teepurkeissa. Suurempiin kokopuisiin tuotteisiinsa tarvittavat tervalepät, haavat ja raidat Iloranta on itse sahauttanut tehtyään puukauppaa savottaa tehneiden isäntien kanssa.

Kuvankäsittelyohjelmasta kaikki alkaa

Tekijänsä mukaan mielenkiintoisin tuoteryhmä ovat asiakkaan valokuvista kuviosahalla valmistetut näköistaulut, joita on syntynyt lemmikkieläimistä, henkilöistä maisemista tai lähes mistä tahansa aiheesta. Yleensä asiakkaat tilaavat näköistauluja muun muassa merkkipäivälahjoiksi.

Kuviosahaamisesta Sakari Iloranta innostui kymmenen vuotta sitten ostettuaan ensimmäisen kuviosahansa.

– Se oli sellainen marketin halpasaha, joka päätyi aika pian verkonpainoksi. Sillä sai tehtyä vain hyvin isoja reikiä ja sellaisia isompia koristekuvioita.

Ilorannan mukaan monen kuviosahaa kokeilevan harrastajan into lopahtaa juuri epäkäytännölliseen sahaan.

Nykyisen, hyvin tarkkaan työhön pystyvän kuviosahansa Iloranta tilasi Amerikasta, jossa kuviosahaamisella on pitkät ja nykypäivänäkin elävät perinteet.

– Sahan tärkein ominaisuus on se, että sen kitasyvyys on sellainen, että siinä voi pyöritellä isompiakin kappaleita. Lisäksi tässä mallissa sahan ylävarsi nousee ylöspäin, joten terän saa irrotettua myös sahan alapäästä ja sen käytettävyys on huippuluokkaa.

Sahan terilläkin on väliä, joten Iloranta kertoo tilaavansa sahanterät suoraan saksalaiselta tehtaalta. Kuviosahataulujen tekemiseen tarvitaan noin kolmea neljää erilaista sahanterää, joista erikoisin on niin sanottu spiraaliterä, jonka varsi on väännetty kierteelle, jotta työkappaletta saa liikutella mihin tahansa suuntaan, eikä kappaletta tarvitse pyörittää sahaussuunnan mukaan.

Välineiden lisäksi kuviosahaamisessa on olennaista se, missä järjestyksessä sahausta tehdään. Ensin sahattavaan vaneriin porataan pienet reiät, joista sahanterä saadaan ujutettua paikoilleen.

Ennen sahaamisen aloittamista työt alkavat yläkerran työhuoneen tietokoneen ääressä, jossa esimerkiksi tavallinen valokuva muutetaan kuvankäsittelyohjelmalla mustavalkoiseksi kontrastikuvaksi. Sitten kuvaan haetaan tarpeeksi kontrastia, jotta sahattavaan kappaleeseen piirretään yhtenäinen kuvio. Tulostettu kuva liimataan ohutvanerille tai muulle sahattavalle pinnalle ruvetaan sahaamaan.

– Helppo tausta auttaa, samoin selkeä ja normaalikokoinen alkuperäinen otos. Esimerkiksi omakuvassa minulla oli päällä pieniruutuinen paita, joten tauluuni tuli 300 pikkuriikkistä reikää. Mutta heikkoahan tämä on parhaimmillaankin, Sakari Iloranta tokaisee lempisanontansa mukaan.

Best Project Design -palkinto ensi kertaa Suomeen ja Eurooppaan

Sakari Ilorannan Söderskärin majakkaa esittävä kuviosahataulu palkittiin viime kuussa Yhdysvalloissa Best Project Design -palkinnolla. Kilpailuun ensi kertaa osallistunut Sakari Iloranta on tietojensa mukaan ensimmäinen suomalainen ja eurooppalainen ensimmäisen palkinnon saanut osallistuja. Kilpailun järjesti kuviosahaamiseen erikoistunut aikakauslehti ScrollSaw Woodwroking&Crafts, jonka ilmestymisalueena on USA ja Kanada. Ilorannan työ erottui muista, lähinnä patrioottisista aiheista käsittelevistä töistä suomalaisella maisemakuvallaan. Alkuperäisen valokuvan Söderskärin majakasta on ottanut Ari Laamanen.