Rakennusliike Urho näkee Akaan mahdollisuuksien paikkana

Akaassa aika ajoin pintaan nouseva melankolia hymyilyttää Rakennusliike Urhon toimitusjohtaja Heikki Rissasta. Eripura ja epäily, jopa vähättely, johtuu Rissasen mielestä siitä, että Akaan mahdollisuuksia ei ymmärretä, eikä osata nähdä niitä kasvun mahdollistajina. Rakennusliike Urho näkee Akaan mahdollisuuksien paikkana ja aikoo ottaa osansa paikkakunnan kasvusta.

– Verrataanpa Akaata vaikka Tampereen ympäryskuntiin Ylöjärveen, Pirkkalaan tai Oriveteen tai Kangasalaan niin kenellä muilla näistä kunnista on rautatie, moottoritie ja pääkaupunkiseutu lähellä, sanoo Rissanen.

Rakennusliike Urhon toimisto on Toijalan rautatieaseman yläkerrassa, joten junien kulku sekä pysähtyminen ovat toimitusjohtaja Rissaselle jokahetkinen ilmiö ja arkipäivää, mutta ymmärretäänkö radan läheisyys muualla.

– Toivon, että ymmärrys kasvaa ja pian, koska joka päivä kun kasvun mahdollisuuksia epäilemme, menetämme, mutta toisin ajattelemalla olemme voittajia. Menestyminen vaatii yhteistyötä ja todellista asennemuutosta.

Asukkaat käyttävät palveluja

Rakennusliike Urho rakentaa parasta aikaa rivitaloja Hämeentielle. Muun muassa Uudessakylässä taas on Urhon rakentamia omakotitaloja. Heikki Rissasen mielestä kaupunkiin muutetaan, jos täällä on tarjolla kivoja koteja tai mahdollisuuksia kodin rakentamiseksi.

– Silloin kun täällä on tarpeeksi asukkaita, paikkakunnan palvelujakin käytetään vääjäämättömästi ja sen jälkeen täällä voi tuottaa kannattavasti myös uusia palveluja. Ei kukaan hae Ideaparkista maitopurkkia tai muutakaan palvelua, jos sen täältä saa – ja vielä jos muistamme kertoa, että sen saa täältä.

– Onko Ideapark meille jo sellainen mörkö, jonka taakse on helppo mennä, jotta ei tarvitse tehdä mitään, miettii Rissanen.

Euro on Heikki Rissasen mielestä tulevaisuudessa entistä suurempi konsultti kappamatkoja suunniteltaessa.

– Liikkumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Ideapark ja monet Tampereenkin palvelut ovat nyt monen työmatkalla. Jos saamme ihmiset muutamaan tänne, oikein toimien tänne tulee myös lisää työpaikkoja. Nyt euro muuttuukin konsultiksi, kun muualle täältä pitää aina mennä autolla. Mutta pitääkö sittenkään mennä?

Kasvua on myös haluttava

Vuonna 2011 liikkeelle lähtenyt Rakennusliike Urho aloitti pientaloja tehden. Toisessa vaiheessa työn alle tulivat rivitalot.

– Kasvua on myös haluttava, se ei tule odottamalla. Seuraavaksi meille tulevat tuotantoon pienkerrostalot ja pienteollisuuskiinteistöt. Rivitalotuotannossa olemme aikataulusta edellä, pienkerrostaloissa ja teollisuustiloissa suunnitelmia tehdään jo ja olemme aikataulussa – tekemässä vuosina 2014 tai ja 2015.

Evergold oy osti Akaan kaupungilta Kilsanmäestä käytöstä poistuneen palokunnan kiinteistön jonne myös osa Urhojen toiminnoista tulevaisuudessa sijoittuu.

– Tuli miettimistä lisää ja kerroin porukoille, että työllisyys on pitkälle ensi kesään taattu, koska palokunnantalo vaatii melkoisen remontin. Mitä taloon jatkossa tulee, on auki. Osa tiloista enkä vuokrataan, osa otetaan perheen omistamien yritysten omaan käyttöön, en tiedä. Sekin kannattaa muistaa, että olemme tässä asemarakennuksessa vuokralla, sanoo Rissanen.

Iso kala vai paljon pieniä

Toimitusjohtaja Heikki Rissanen haluaa tehdä pienteollisuustiloja, jotta kaupunkiin saataisiin lisää pienyrittäjiä.

– Isoa kalaa kannattaa tietysti aina pyytää, mutta miten tänne saataisiin lisää pienyrityksiä, jotka alkaisivat täällä kasvaa. Isoja kaloja on tosiasiassa vähän liikkeellä, mutta yhden miehen yrityksiä, joista saattaisi kasvaa isoja yrityksiä, pyörii täällä joka päivä toimitiloja etsimässä.

Yhden miehen yritys etsii noin 100-200 neliömetrin tilaa, johon voi vielä palkata pari työntekijääkin.

– Mikä sen parempaa, kolme ihmistä töissä. Onko meillä tällaisia tiloja? Ei ole, koska tällaiseen investointiin ei usko kaupunki, ei elinkeinoyhtiö, enkä oikein usko riskisijoittajankaan kiinnostuvan.

Viekö Yritys-Konho kaiken huomion?

Toimitusjohtaja Heikki Rissasen mielestä suurta huomiota saanut Yritys-Konho on kuitenkin vain yksi Akaan kaupungin teollisuusalue, vaikka sen ylösnostamiseen rahaa ollaan valmiita paljon pistämäänkin.

– Onko siellä nyt kaavan tonteista viisi kaupungin omistamalla maalla? Muilla on lisää, mutta he eivät halua myydä. Aika kalliita tontteja on investoitu ja viety kaikki huomio sinne. Varmasti nämäkin tontit menevät kaupaksi, mutta minne saisimme täällä yrityksiä ja niitä kaivattuja työpaikkoja ennen sitä, kysyy Rissanen.

Akaa on Heikki Rissasen mielestä täynnä menestyviä pienyrityksiä, joita tänne pitäisi saada lisää.

– Me pohdimme, mitä voimme osaltamme tehdä. Mutta kyllä tämän huolen voisivat jakaa muutkin, koska asukkaiden lisäksi tarvitsemme tänne ne työpaikatkin. Ja täällä toimivien pienyrityksien pitäisi myös saada kasvaa, eikä kasvun pitäisi tapahtua niin kuin nyt, odottelemalla että joku sen tekee puolestani.

Kaupungin alijäämä kangistaa

Akaan kaupungin mittava alijäämä on ottamassa vahvan niskalenkin kehittämisestä. Taloutta tasapainotetaan nyt toimintoja karsimalla ja säästämällä – ja ehkä henkilöstöä lomauttamallakin.

– Paha on mennä neuvomaan, mutta näyttää siltä, että kangistutaan säästämään. Jos on tiukkaa, onko helpompi miettiä säästöjä vai lisää tuloja? Porukkaa on kahdenlaisia, niitä, jotka nipistävät kaikesta pois, ja niitä, jotka etsivät konsteja tehdä lisää rahaa, pohtii Rissanen.

Akaan kaupunki miettii nyt säästöjä olemassa olevasta kulurakenteesta, joka on henkilöstökuluja lukuun ottamatta valmiiksi karsittu.

– Kulurakenne on väärä. Sitä vain olisi pitänyt yrittää oikaista niin paljon kuin mahdollista kaupunkia perustettaessa. Nyt sille on miltei mahdotonta tehdä mitään, koska henkilöstökulut ovat suurin menoerä ja siellä on päällä viiden vuoden irtisanomissuoja. Ja tämä rakenne tarvitsee tällaisen henkilöstön. Loppu on näpertelyä. Jos urheiluseuralta viedään sadan euron avustus, ei saada kuin vihaisia kaupunkilaisia, sanoo Rissanen.

Henkilöstökulujen kanssa on Akaan elettävä. Ja lillukanvarsista säästämisen sijaan Heikki Rissanen pohtisikin, mistä kaupunki saisi lisää tuloja. Ja rakennusliikkeen vetäjä pohtii taas rakentamista.

– No rakentamisesta tiedän jotakin. Omakotitaloissa meillä on hintaetu Lempäälään vähintään 50 000 euroa. Tällä hetkellä hyvin kaupaksi menevät talon, joiden hintahaarukka on 250 – 280 000 euroa. 300 000 euroa on monelle kipukynnys. Akaasta pystytään myymään uusia tämän hintaluokan taloja, Lempäälässä ei, koska maanhinta on karannut käsistä.

Heikki Rissanen kysyy, miksi Akaa nostaa tonttien hintoja 10 prosenttia vuodessa, kun kaupunki ei kaavoita nykyisillä hinnoilla enemmän.

– Hintoja nostaminen sataa maanomistajien laariin. Kaupungin pitäisi myydä omia tonttejaan ja kaavoittaa niitä koko ajan lisää. Ja kun se talo on tehty, siitä maksetaan maailman tappiin kiinteistöveroa. Muuttaja maksaa veronsa tänne ja käyttää myös täällä olevia palveluja. Ja veroilla maksetaan kaupungin investoinnit – minusta hyvin yksinkertaista.

Valittaminen lopetettava

Toimitusjohtaja Heikki Rissansen seuraan liittyy Urhon myyntipäällikkö Eero Eskola. Molemmat ovat sitä mieltä, että Akaata ei rakenneta valittamalla.

– Löydetään aina negatiivisia asioita, joista voidaan valittaa. Epäkohtia pitää tietysti nostaa esille, mutta on niitä täällä ratkaistukin. Ja on asioita, jotka sujuvat koko ajan ongelmitta, eikä niitä edes huomata. Ja jos joku asia menee kunnolla pieleen, siitäkin on löydettävissä hyviä asioita, sanoo Rissanen.

Eero Eskola on myös kunnallispoliitikko ja entinen monialayrittäjä, joka on toiminut pitkiä aikoja aktiivisesti monissa akaalaisissa yhdistyksissä ja Toijalan keskustan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajana. Ansioistaan Eskola on saanut muun muassa Vuoden Toijalalainen –tittelin.

– Täällä on moneen paikkaan pesiytynyt lähes ammattivalittajien ryhmiä, jotka eivät näe missään – varsinkaan Akaan kaupungissa – mitään hyvää. Tällaiseen valitukseen on helppo mennä mukaan, vaikka se ei johda mihinkään. Kaiken lisäksi vielä kun onnistujia kadehditaan, niin soppa on valmis. Jos tällainen tarkoituksellinen kaiken mustamaalaaminen ei lopu, mikään ei muutu. Kylä kuolee, tätäkö halutaankin, jatkaa Eskola.

Rakennusliike Urholla kuitenkin tekimistä riittää ja näyttää tulevaisuuksin selvältä Akaan kasvun varmistamisessa. Heikki Rissasella ja Eero Eskolalla on edessään kiireinen syksy yhdessä muiden Urhojen kanssa.