Juhannuksesta alkaa tulla joulun kaltainen must-tapaus. Onneksi joululaulujen kaltaisia juhannusviisuja ei kaiu radiosta kuukautta ennen juhlahetkeä. Niitä ei vielä ole niin runsaasti. Toki on aika mukavia iskelmiä vanhoilta ajoilta. Juhannukseen kuuluu taikoja ja uskomuksia. Uskon asioista saa kyllä olla aika rauhassa mittumaarin aikana. Monet kyllä tahtovat silloin kirkkohäät. – Julkaisuissa on jos jonkinlaisia juhannukseen sopivia ruokia. Nehän täyttävät resepteineen sivukaupalla kesälehtiä. Tulee vähän mökkiemännille paineita, kun on niin paljon mainoksia ihanista juhannukseen sopivista sörsseleistä. Kuplivista ja muista kesäjuomista riittää myös kuvallista informaatiota.
Onhan se juhannus ollut jo vuosia varsinkin nuorisolle haasteellista aikaa. Pitäisi olla juhannusheila ja päästä lavalle tanssimaan. Muistan oman kohtalokkaan juhannukseni. Vuokrasin volkkarin, kun uudelle tyttöystävälle piti ajotaito näyttää ja päästä Vääksyn juhannusjuhlille. Neidistä tuli sittemmin lasteni äiti, että kai se investointi sikäli kannatti. Eihän sillä kaaralla kaahaamaan päässyt. Olivat vuokraamoiden autot 1960-luvulla aika käsiteltyjä ja kesyjä. Olipa sitä tullut ehkä jo tarpeeksi tanssilavoja koluttua, kun perheen perustaminen tuli arkiseksi tosiasiaksi. Ovat ne juhannukset ja yöttömät yöt kohtalokkaita.
Nykyään lienee juhannusajankohtaista varttuneelle väelle kutsua ystäviä ja sukulaisia mökille viettämään juhlaa. Sinne kutsutaan alkeellisiin oloihin iso joukko aikuisia, ja heidän jälkikasvuaan syömään ja juomaan. Siinä pitää vesiä kannella ja saunaa siivota. Ruuat pitää järjestellä, kun pakastimet ja jääkaapit ovat yleensä pienempiä kuin varsinaisessa asunnossa. Äijäparalla on kokonrakennus edessä ja sään seuraamista. Rouvasväen pitää taikoa gurmeeruuat, kun on tullut sellainen maine normaalielämässä. Miesparan on juhannuskoivujen pystytyksen lomassa ja lippumenojen ohessa otettava tehtäviä kuuliaisesti ja vastaan sanomatta vastaan. Petejä pitää rakennella aitat täyteen ja katsoa, että biohuussi on siisti ja kariketta on papereiden ohessa hyvin käsillä. Lähitienoo pitää haravoida ja kerätä luonnosta tulevat niin sanotut roskat: oksat, lehdet ja kärpäsenraadot pois silmistä. Hyttys- ja muurahaismyrkyt pitää olla esillä, etteivät pienelikot kiusaa kaupunkilaisia. Sopii toivoa, että rantakäärmeet pysyvät piiloissaan. Voi muuten jäädä jokin vierailu lyhyemmäksi. Tällaista se oli juhannusodotus tänä suvena tuolla Saimaan saaressa. Aika hyvin meni. Kokkokin paloi näyttävästi, mutta nätisti ja sammui lautalla itsekseen. Osa vieraista lähti veneilemään ja osa jäi uinailemaan siskonpeteissä aittaan. Saunan löylyt olivat makoisia ja joku ui Saimaassa eka kertaa. Lihaa ja kalaa kului oikeine juomineen. Rouvakin kiitteli. Sunnuntaina olin jo ihan puhki.
Aika pimeä oli tämä juhannusyö, vaikka kuukin kumotti. Lepakot lensivät veden yllä. Peippo ja mustarastas vielä jaksoivat laulaa. Käki oli lopettanut jo kymmenes kesäkuuta. Kuikka huusi nimeään aamuyöstä ja muulloinkin. Lastenlapset tekivät juhannusseppeleitä ja olivat taioista kiinnostuneita. – Ilmat ne usein ratkaisevat.
Sitä voi sitten ruveta odottamaan seuraavaa juhannusta. Luonto muuttuu ensin tummanvihreäksi ja sitten alkavat heinät ruskistua ja illat hämärtyä. Ensimmäiset kantarellien poikaset yleensä ilmestyvät jo juhannuksen tietämissä ja aurinkorinteillä voi syödä ahomansikoita aivan kuin silloin muinaisessa lapsuudessa. Aika kuluu nopeasti. Tänä vuonna kaikki kypsyy aikaisemmin. Vanhoilla ovat nämä vuodenkierrot sukkelia.
