18 miljoonaa akaalaista mehiläistä saivat osansa kunniasta

Risto Niilimäki ja Antti Veräväinen valittiin Vuoden Akaalaisiksi

Mehiläistarhaaja Risto Niilimäki jakaa Vuoden Akaalainen -kunniamainintansa 18 miljoonan akaalaisen mehiläisen kanssa.

Mehiläistarhaaja Risto Niilimäki jakaa Vuoden Akaalainen -kunniamainintansa 18 miljoonan akaalaisen mehiläisen kanssa.

Akaalainen mehiläistarhaaja Risto Niilimäki ja karjankasvattaja Antti Veräväinen jakavat tämänvuotisen Vuoden Akaalainen -kunniamaininnan, joka ojennettiin saajilleen perjantaina Toijalan markkinoilla. Ehdokkaita oli kaiken kaikkiaan kymmenen, mutta palkintoraatiin kuuluneet Akaan nuorkauppakamarin Kimmo Nieminen, Lari Löflund, Iida Repo, päätoimittaja Juha Kosonen Akaan Seudusta sekä toimitusjohtaja Heikki Teräväinen Akaan Seudun Osuuspankista halusivat osoittaa tämänvuotisen palkinnon luonnon ja lähiruuan puolestapuhujille, jotka kantavat oman osuutensa luonnosta ja puhtaan ravinnon tuottamisesta. Muita valintakriteerejä olivat luonnon ja eläinten esimerkillinen huomioiminen, yhteisöllistäminen ja perheiden yhteen tuleminen, vahva usko omaan toimintaan ja uskallus yrittämiseen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta ja globaali vaikuttaminen, jolla viitattiin mehiläistarhauksen vaikutukseen mehiläisyhdyskuntien maailmanlaajuisessa vähenemisessä.

Akaan Nuorkauppakamari on myöntänyt Vuoden Akaalainen -palkintoja vuodesta 2007 lähtien. Kun mukaan lasketaan vuonna 1979 ensimmäisen kerran valitut Vuoden toijalalaiset, palkinnon on saanut yhteensä 34 henkilöä tai tahoa, jotka ovat omalla toiminnallaan nostaneet Akaata julkisuuteen omalla toiminnallaan tai persoonallaan.

Sekä Risto Niilimäki että Antti Veräväinen olivat valinnastaan aidosti yllättyneitä, hämmästyneitä ja liikuttuneitakin. Niilimäki totesi ymmärtäneensä vasta seuraavana päivänä millaiseen joukkoon hänet oli nostettu.

– Haluan kiittää akaalaisia kaikesta siitä hyvästä palautteesta, jota olen viime vuodesta lähtien saanut. Lisäksi haluan kiittää omaa vaimoani, joka on kolmen viimeisen vuoden ajan joutunut jakamaan avioliittomme mehiläisten kanssa, mehiläistarhaaja Risto Niilimäki kiitteli.

Kylmäkoskella asuva Niilimäki on yhdessä Akaan kaupungin vihersuunnittelija Heli Laineen ja Akaan entisen kaavoituspäällikön Lasse Majurin kanssa harjoittanut ensimmäisenä Suomessa ja tiettävästi koko Euroopassa suunnitelmallista kaupunkimehiläistarhausta. Kiitoksensa sai myös Akaan viestintä- ja markkinointisihteeri Sini Kukkonen.

– Kaupunkimehiläistarhausta on kyllä tehty paljon Keski-Euroopassa, mutta täällä Akaassa se on tehty niin suunnitelmallisesti, että Akaan 300 mehiläispesää on sijoitettu niin, että mehiläisten lentämät säteiset ympyrät kattavat koko Akaan eli Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken keskeiset alueet. Jokaisessa pesässä on Niilimäen mukaan noin 60 000 mehiläistä, joten Vuoden Akaalaisen titteliä on kasvattajan lisäksi jakamassa noin 18 miljoonaa mehiläistä.

Kaupunkimehiläistarhaus parantaa luonnon monimuotoisuutta puistoissa, puutarhoissa sekä koko kaupungin alueella. Tutkimusten mukaan vaikutukset näkyvät jopa 20 prosentin kasvuna hedelmäpuiden ja marjojen sadon määrässä. Myös sadon laadun on katsottu paranevan.

Tämänvuotisesta hunajasadosta Niilimäki odottaa lämpimän alkukesän perusteella huomattavasti viimekesäistä runsaampaa.

Palkinto menneiden sukupolvien työlle

Karjankasvattaja Antti Veräväinen puolestaan halusi laajentaa henkilökohtaisen tunnustuksensa koskemaan suomalaista maaseutua ja maatalouden harjoittamista, jota leimaa hänen mukaansa turhan usein negatiivinen leima.

– Tämä on palkinto suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle sekä kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle, sillä lihakarjan kasvattaminen on elinkeino siinä missä muutkin. Omat vanhempani aloittivat tilanpidon 40 vuotta sitten, ja lihakarjanpuoli alkoi vuonna 1974, kun isä osti neljä emolehmää, kaksi Suomesta ja kaksi Pohjois-Irlannista, nyt parhaimmillaan 300 eläimen tilaa pyörittävä 41-vuotias Antti Veräväinen kertoo.

Veräväisen mukaan olennaista nykyisessä suomalaisessa maatalouden harjoittamisessa on toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.

– Maatilalla eletään tietysti tiukasta tätä päivää, mutta koko ajan pitää miettiä, miten kymmenen vuoden päästä eletään.

Hereford ja Aberdeen Agnus -pihvikarjan kasvattamisen ja siitosonnien myynnin lisäksi Veräväinen viljelee vehnää ja ohraa suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Lihaa myydään sekä teollisuudelle että suoramyyntinä suoraan kuluttajalle.

– Voi olla, että yksi tulevaisuuden mahdollisuus on suoraan kuluttajalle myymiemme lihatuotteidemme jatkojalostaminen hieman pidemmälle. Tilankoon kasvattaminen voi olla yksi tavoite, mutta tärkeintä on pohtia, millä keinoin se hoidetaan.

Luomutuotantoon Veräväinen ei halua siirtyä, sillä se toisi hänen mukaansa vain lisää paperitöitä – ja pellolle rikkaruohoja.

– En myöskään usko, että kuluttajat haluaisivat maksaa lihastamme yhtään enempää, jos se tuotettaisiin luomuna, Antti Veräväinen totesi Akaan Seudun Osuuspankin isännöimässä palkitsemistilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?