Rehtori Salovaara haluaa terveen koulurakennuksen

”Yhtenäiskoulu olisi nykypäivää ja tulevaisuutta”

 

Vuosi sitten Keskustan koulu vietti 60-vuotisjuhlia. Jo silloin osa koulusta oli jouduttu tyhjentämään, ja rehtori Kaija-Leena Salovaara toivoi taloon laajennusta. Nyt toiveissa on terve koulu.

Vuosi sitten Keskustan koulu vietti 60-vuotisjuhlia. Jo silloin osa koulusta oli jouduttu tyhjentämään, ja rehtori Kaija-Leena Salovaara toivoi taloon laajennusta. Nyt toiveissa on terve koulu.

Keskustan koulua vuodesta 2004 johtanut Kaija-Leena Salovaara sai tällä viikolla vahvistuksen omalle käsitykselleen koulun kunnosta. Tammikuussa pikaisella päätöksellä tyhjennetyn 430 oppilaan koulun sisäilmaa ja rakenteita tutkinut A-Insinöörit kertoi, että kaikissa rakenneosissa on mikrobivaurioita. Sisäilman kulkeutumisreitit puolestaan ovat täysin hallitsemattomia aiempien korjausten virheiden vuoksi.

– Tämä ei yllättänyt laisinkaan, mutta uutta faktaa toki tuli. Olin erittäin tyytyväinen siihen, että tutkimus oli näin hyvä ja kattava, sanoo Salovaara.

Keskustan koulun henkilöstö oireili erityisesti kolmen neljän viime vuoden aikana, mutta osa on kertonut sairastelleensa jo aiemmin. Koulun ilmanvaihtoa on yritetty parantaa mutta osin turhaan, koska vasta A-Insinöörien tutkimus paljasti karun totuuden 1990-luvun remontista. Kotelorakenteita on rikottu ja läpivientejä tehty puutteellisesti.

– En usko, että kukaan on tiennyt, että siellä on tehty niin perustavanlaatuisia virheitä. Ei ole ollut ajatustakaan sitä, että näin voisi olla, sanoo rehtori Salovaara.

Hänen mukaansa koulussa oli tiettyjä paikkoja, joihin pahimmat ongelmat ja oireilu keskittyivät.

– Eniten sitä oli kulmassa, jossa ovat koulun sisäpihan a- ja b-siiven luokat ja muut tilat. Myös b-siiven yläkerrassa oireilua oli aika paljon. Lopulta sitä on ollut kaikkialla, ja herkimmät altistuivat, oltiin missä vain.

Oireita voi tulla korjatussakin koulussa

Jos Keskustan koulu korjataan, kyse on laajamittaisesta rakenteiden peruskorjauksesta, jossa muun muassa poistetaan väli- ja yläpohjien sekä ulkoseinien vaurioituneet materiaalit. Kunhan korjauskustannuksista ja uuden koulun hinnasta saadaan arviot, pääsevät poliitikot puntaroimaan eri vaihtoehtoja. Rehtori Salovaara toivoo, että Akaassa ei mentäisi ojasta allikkoon.

– On niin paljon kokemuksia siitä, että tämäntyyppisiä kouluja on korjattu, ja sitten ollaan joidenkin vuosien jälkeen samassa tilanteessa. Tietysti mukaan tulevat myös pedagogiset näkökohdat. Uudesta koulusta saataisiin varmasti toimivampi ja ajanmukainen koulu.

Tärkeintä on, että koulussa voidaan tehdä töitä ja oppia.

– Pääpaino on sillä, että on terve ja puhdas tila, oli se sitten uusi tai vanha. Siitä täytyy olla sataprosenttisen varma, koska meillä on niin pahasti altistuneita henkilöitä, että he eivät ehkä pysty palaamaan edes korjattuun kouluun. Se on ollut hyvä asia, että kun sieltä on nyt päästy pois, ihmiset ovat päässeet tautikierteistään irti ja lääkityksiä on voitu vähentää. Lasten osalta en osaa sanoa, mikä on tilanne, mutta kaikki opettajat ovat olleet töissä.

Kaija-Leena Salovaara toivoo, että nyt pohdittaisiin Keskustan koulua laajemmin, mikä on oikea ratkaisu.

– Pitäisi miettiä pitkässä linjassa, minkälainen kokonaisuus kouluverkko on. Ajatus yhtenäiskoulusta ei ole poissuljettu, kyllähän se on nykypäivää ja tulevaisuutta. Mutta minkälainen yhtenäiskoulu, sitä pitäisi miettiä isommalla foorumilla. Tässä on isoista asioista kyse taloudellisesti, koulutuspoliittisesti ja paikallispoliittisesti.

Ainakin ensi lukuvuodeksi lukio-opetus keskitetään Toijalaan, jotta Keskustan koulun 5.–6.-luokkalaiset mahtuvat Hirvialhon koululle. Muut Keskustan koulun oppilaat eskareista nelosiin ovat väliaikaisessa rakennuksessa koulun vieressä sijaitsevalla pallokentällä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?