Puhelinoperaattorit tarjoavat syrjemmälle vain mokkulaa

Akaassa selvitetään valokuituhalukkuutta

Erkki Mäkelä piirsi havainnekuvan nykyisistä puhelinlangoista ja langattomasta verkosta sekä valokuidun mahdollisuuksista.

Erkki Mäkelä piirsi havainnekuvan nykyisistä puhelinlangoista ja langattomasta verkosta sekä valokuidun mahdollisuuksista.

Etelä-Pirkanmaalla on meneillään Ekanet-esiselvityshanke, jolla selvitetään nopean tietoliikenneverkon tarvetta. Valokuituyhteyden käyttäjiä oletetaan löytyvän etenkin haja-asutusalueilta, jonne kuituverkkoa ei kaupallisesti rakennu.

– Operaattorit purkavat reuna-alueilta adsl-yhteyksiä pois ja tarjoavat mokkulaa tilalle. Langaton verkko ei kuitenkaan riitä, kun laitteita ja käyttäjiä tulee koko ajan lisää. Valokuitukaapelissa yhden kuidun siirtokapasiteetti on rajaton, sanoo Ekanet-hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä.

Mäkelä löytää valokuidulle muitakin hyviä puolia verrattuna langattomaan verkkoon.

– Nykyiset selektiivilasit plokkaavat aika hyvin langattoman signaalin. Siksi rakennuksen sisälle on tuotava tukiasema, mutta se taas vaatii tietoliikenneyhteyden.

Ekanetin tavoitteena ei ole rakentaa valokuituyhteyksiä. Erkki Mäkelän mukaan mahdollisia rakentajia ovat esimerkiksi kunnat sekä yhteenliittymät, joihin voi kuntien lisäksi kuulua yksityisiä henkilöitä, yrityksiä ja operaattoreita. Operaattorit voivat myös vuokrata kuituyhteyttä, vaikka eivät olisi sitä rakentamassa.

Erkki Mäkelä sanoo kuituyhteyden rakentamisen maksavan noin 14 euroa metriltä, minkä lisäksi kustannuksia tulee päätelaitteista, huollosta ja palveluista.

– Olemme arvioineet, että liittymän hinta tontin rajalle on noin 1500 euroa, ja kuukausimaksu olisi noin 35 euroa.

Vaikka Ekanet-hanke pyrkii herättelemään etenkin reuna-alueilla asuvia ja yrittäviä, valokuituyhteyttä kaavaillaan myös Yritys-Konhoon.

– Sellaista on puhuttu, että sinne pitäisi saada ainakin valmius kuituverkolle. Ei aluetta voi tehdä heti vanhanaikaiseksi, ja kyllähän teollisuus tarvitsee nykyään hyvät tietoliikenneyhteydet. Logistiikkapuolellakin trukkikuskeilla on sähköinen päätelaite paperilappujen sijaan, kertoo Akaaseen yrityksiä etsivän Sisu-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Leinonen.

Valokuitu tai ainakin putki sitä varten kannattaa kaivaa maahan silloin, kun samalle alueelle vedetään myös vesijohto, viemäri ja sähkökaapelit.

– Yritämme ohjata kuntia ja niiden teknisiä toimia reagoimaan silloin, kun monttu on auki, kuvailee Erkki Mäkelä.

Akaan kaupungin rahoitusosuus kuuden kunnan Ekanet-hankkeessa on 3 000 euroa. Hanke jatkuu tämän vuoden loppuun, jolloin tiedetään, onko alueella riittävästi kysyntää valokuituverkon rakennustöiden aloittamiseksi. Kiinnostuksensa kuituyhteyteen voi ilmoittaa Ekanet-hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.ekanet.fi.

 

Kaupunki rakentaa omia valokuituyhteyksiä

Akaan kaupunki on rakentanut moniin paikkoihin jo oman valokuituyhteyden. Tietohallintopäällikkö Asko Mäkisen mukaan Viiala on käytännössä kokonaan omaa kuitua.

– Ei sitä tietenkään kaikkiin pikku päiväkoteihin ole vedetty, mutta muun muassa kouluille, kirjastoon, vanhainkotiin ja kaupungin varastolle. myös Toijalassa on pari kolme kuituyhteyttä.

Mäkisen mukaan Akaa on erittäin kiinnostunut asukkaille tarjottavista valokuitupalveluista, jolloin myös kaupunki saisi omat kuidut maahan kiinteistöjen välille.

– Siitä on merkittävää rahallista hyötyä, koska meillä on aika paljon vuokrakuitua Soneralta, ja ne ovat aika ylihinnoiteltuja. Soneralla on joka taajamaan oma liittymä, mutta me halusimme kaikki kolme taajamaa yhteen, jolloin saisimme tiedot kulkemaan sitä reittiä pitkin. Olemme kiinnostuneita erityisesti radan varresta.

Viime kesänä Sonera veti valokuidun Toijalan ja Viialan taajamien välille. Tätä yhteyttä käyttävät Akaan uudella paloasemalla sekä Pirkanmaan pelastuslaitos että Akaan kaupunki. Kaupungilla on paloasemalla muun muassa uusi poikkeusolojen johtokeskus.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?