Puutarhaharrastus on nyt in. Se näkyy lukuisina uusina puutarhakirjoina, ja se kävi ilmi myös Akaan kaupunginkirjaston puutarhailtaan kokoontuneiden kiinnostuneiden määrästä. Viime torstaina pidetyssä tilaisuudessa esiteltiin uusia puutarhakirjoja, ja puutarhuri Pirjo Stykki Silpakan puutarhalta Tarttilasta kertoili kauden trendeistä sekä hyötypuutarhan perustamisesta.
– Chilit ovat olleet jo pitkään suosittuja, ja suosio jatkuu edelleen. Samoin yrttien kasvattamisesta on innostuttu. Isompana trendinä ovat ruukkupuutarhat, jotka sopivat pienillekin pihoille ja vaikka parvekkeelle, Stykki sanoo.
Myös patiovihanneksia kasvatetaan ruukuissa. Kunhan ruukku on tarpeeksi iso, siihen voi laittaa kasvamaan esimerkiksi kesäkurpitsaa, munakoisoa, papuja, tomaattia ja jopa vesimelonia. Vajaan 30 sentin ruukkukoko on yleensä riittävä. Muodissa ovat myös eriväriset ja -muotoiset lehdet. Stykki esittelee koristebataattia, jolla on tummat, lähes mustat lehdet.
Kierrätysteemakin pitää edelleen pintansa.
– Kaikki mikä on vanhaa ja ruosteista on suosittua, vain oma mielikuvitus on rajana. Voi vaikka laittaa vanhan hetekan pystyyn pihalle ja siihen erilaisia köynnöksiä kiipeämään. Ei tarvita erillistä tukea.
Puutarhuri kertoo, että samaan asetelmaan laitetaan nyt sekä yrttejä että kukkia.
Menestyksen avaimia
Pirjo Stykin mukaan lähtökohta menestyvän hyötypuutarhan perustamiseen on riittävän syvä kasvualusta. Vihannekset tarvitsevat 30–40 sentin verran multaa. Kannattaa suosia kohopenkkejä, sillä ne pitävät lämmön hyvin.
– Suomen sääoloissa kannattaa valita lajikkeita, joiden kasvuaika ei ole kovin pitkä. Se mainitaan aina siemenpusseissa. Lyhyen kasvuajan vihannekset sopivat kesän herkutteluun, mutta varastoitavaksi tarkoitetuille vihanneksille valitaan lajike, joka kypsyy pitkälle syksyyn. Näin se kestää varastoimisen.
On aina syytä ottaa selvää, millaisen maan ja lannoituksen mikäkin kasvi tarvitsee.
– Porkkana on oma suosikkini, ja se viihtyy kuohkeassa maassa, jossa ei ole kovin paljon typpeä. Siemenet voi laittaa maahan heti, kun lumi sulaa. Päälle kannattaa laittaa harso.
Harso säilyttää lämmön ja estää tuholaisten hyökkäykset. Stykki tosin muistuttaa tarkistamaan, ettei harson alle jää tuholaisia. Siellä ne lisääntyvät nopeasti ja tekevät pahaa jälkeä. Harsoa voi pitää kasvien päällä sadonkorjuuseen asti. Ainoastaan salaatti kärsii liiasta lämmöstä, joten sille harsotusta ei suositella pitkäksi aikaa.
Huutia tuholaisille
Yleisöstä kysyttiin, missä vaiheessa kannattaa laittaa rivien väliin kate vaikka oljesta, jos sellaista haluaa käyttää. Stykki suosittelee, että vasta kun siemenet ovat itäneet ja taimi nousee maasta.
– Suosittelen aina käyttämään siemennauhoja. Se vähentää harventamisen tarvetta huomattavasti.
Onnistuneeseen viljelyyn vaikuttaa vanha tuttu viljelykierto. Jos tilaa on vähän enemmän, kannattaa kasvattaa samalla paikalla vuorotellen matala- ja syväjuurisia kasveja. Näin maa pysyy kuohkeana.
Tuholaisia voi torjua laittamalla riviväleihin karkottajakasveja kuten kehäkukkaa ja samettikukkaa. Tuholaiset menevät niihin varsinaisten viljelykasvien sijaan.
– Kasvimaata ei kannata perustaa kuusiaidan viereen, sillä tuholaiset asuvat niissä, puutarhuri huomauttaa.
Lannoituksen tarvetta vähentää se, kun laittaa syksyllä kasvinjätteet maata parantamaan. Kompostoinnissa kannattaa muistaa, että kompostiin ei pidä laittaa sairaita tai tuholaisten riivaamia kasveja.
– Jos haluaa saada satoa nopeasti, kannattaa viljellä esimerkiksi hernettä, pinaattia, salaattia, retiisiä ja kyssäkaalia. Ne kasvavat nopeasti ja niitä voi kylvää useasti kesässä.
Vivikka Monto
