Taas katsotaan yrittäjään

Hallituksen kehysriihipäätös laskea yritysten yhteisövero 20 prosenttiin on yllätys laskemista toivoneille mutta näköjään myös sitä vastustaneille. Raju ale tuo esiin ideologiat. Poliittisessa vasemmistossa kipuillaan, koska veron lasku tuo miljardin aukon verotuloihin, ja hivenen kun tästä jatketaan, puhutaan jo rahasta suoraan kapitalistin kukkaroon. Veron laskua toivoneet taas yllätti prosenttimäärä. Jotakin odotettiin, mutta nyt mentiin Vironkin alle.
Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin lisää mahdollisuuksia työllistää ja investoida. Maan hallitus katsoo taas yrittäjiin, josko he pitäisivät yrityksensä kotimaassa ja pyörät pyörimässä. Siinä sivussa on mahdollisuus sekä yrittäjän että työntekijän vaurastuakin. Takavuosina suurteollisuuspaikkakuntien työläiset tunnisti vasemmistoon kuuluviksi tiilitalon ja ruotsalaisen auton punaisuudesta. Tehtaan vieressä vaurastuivat myös paikkakunta ja sen palveluyritykset. Katsokaa Valkeakoskea. Suurteollisuus ei enää työllistä lähellekään siinä määrin kuin pieni ja keskisuuri teollisuus. Käytännössä joka ikinen uusi työpaikka syntyi vuonna 2011 pk-yrityskenttään.
Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yritysasiamies Risto Rantala laskee, että Akaassa toimivat yritykset tuovat kaupungin kassaan 22–25 miljoonan verotulot. Tämä on se jakovara, joka sai lehtori Hannele Halmela-Tabermanin parahtamaan sunnuntaina Toijalan Työväenyhdistyksen kevätkokouksessa. Mitä paremmin kaupungin yrityksillä menee, sitä enemmän ne maksavat veroja. Veroja maksaa niin yrittäjä kuin yrityksen työntekijäkin.
Mitä enemmän kaupungissa on yrityksiä, sitä enemmän on verojen maksajia. Yritysasiamies Risto Rantala penää kaupungilta elinkeinopolitiikan sijaan aktiivista elinvoimapolitiikkaa. Suomen laissa määritellään asiat, jolloin erilaisista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Tulevaisuudessa menestyvä kunta tekee hankkeistaan myös yritysvaikutusten arvioinnin. Listan arviointiin mukaan tulevista asioista tekevät parhaimmassa tapauksessa kunta ja siellä toimivat yrittäjäyhdistykset yhdessä. Kaavoitus? Markkinointi? Yrittäjäkasvatus?
25 miljoonaa euroa verotuloja on jo sellainen potti, että kohtuulista palvelua yrittäjien sopii vaatiakin. Akaassa menneiden vuosien eripura vaikuttaa monessa vieläkin. Yrittäjät eivät luota kaupunkiin yhteistyökumppanina. Ja vaikka asioista luottamushenkilöiden kanssa keskustellaan – usein sovitaankin – käytäntö viranhaltijoiden kanssa on toinen. On yrittäjiä, joilla ei ole kaupungin kanssa mitään ongelmia. Sitten on yrittäjiä, joiden asiat eivät luonnistu mitenkään. Kohta virkaansa valittava uusi tekninen johtaja on paljon vartija. Juuri teknisen keskuksen toiminnasta tai toimimattomuudesta tulee eniten kritiikkiä.
Vanhojen asioiden kaiveleminen harvoin johtaa mihinkään uuteen. Euroopan unionia ja euroa puolustavat eniten ne maat, joiden suurkaupungit pommitettiin lähes maan tasalle toisessa maailmansodassa. Toinen vaihtoehto on hyvin muistissa. Akaassakin on havahduttava joka paikassa tosiasiaan, että Akaa on uusi alku, ainutlaatuinen mahdollisuus. Toista mahdollisuutta ei ole.