Toijalan Eläkkeensaajat juhlisti sunnuntaina 40-vuotista taivaltaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Tarja Reunanen nosti puheenvuorossaan esille etenkin vilkkaan kerhotoiminnan. Pisimpään toimineita kerhoja ovat boccia-, kalastus- ja käsityökerho sekä lauluryhmä Pirteät.
– Kun Toijalan Eläkkeensaajat piti perustamiskokouksen Hämeen Osuusmeijerin baarissa 10. päivä maaliskuuta vuonna 1973, niin paikalla oli yhdeksän henkilöä. Kokouksessa mukana olleista ei ole elossa enää ketään. Voidaan todeta, että 40 vuotta on Toijalan Eläkkeensaajien toiminnassa todella pitkä taival, Reunanen lausui.
Nykyinen Toijalan Eläkkeensaajien jäsenmäärä on yli 200 henkeä. Toiminnan tarkoitus on tarjota jäsenille virkistystoimintaa erilaisten kerhojen ja yhdessäolon keinoin.
Asennemuutosta tarvitaan
Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten sanoi juhlapuheessaan, että monipuolinen eläkeläisyhdistyksen toiminta on mitä parhainta ennalta ehkäisevää toimintaa. Ikäihmiset pysyvät pidempään sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintakykyisinä. Se on paitsi inhimillisesti tärkeää myös kunnalle taloudellista.
Viime vuonna kohistiin paljon vanhuspalvelulaista. Hellsten uskoo, että asia on edelleen esillä tänäkin vuonna. Laitosten henkilöstömitoituksiin on ottanut kantaa lähes jokainen taho.
– On kuitenkin vaara, että henkilöstömitoituskeskustelu johtaa vanhuspalvelulakia vähän väärään suuntaan. Kun siitä puhutaan, tarkoitetaan lähinnä laitoshoidossa olevia ihmisiä. Pitää kuitenkin muistaa, että heitä on vain kuusi prosenttia ikäihmisistä. Erilaisen hoidon piirissä olevista valtaosa on kotihoidossa tai tuetussa asumisessa, eikä heidän tarpeitaan pidä unohtaa, Hellsten sanoi.
Riittävä henkilöstömäärä laitoksissa on puheenjohtajan mukaan silti kaiken hoidon ydin. Välttämätöntä on myös saada aikaan asennemuutos ikäihmisten hoidon suhteen.
– Vanhusneuvostoja pitää perustaa jokaiseen kuntaan. Meidän tehtävämme on toimia niin, että vanhusneuvostojen kokoonpanossa huomioidaan paras mahdollinen asiantuntemus ikäihmisten asioissa.
Eläkeläiset tukevat kunnan taloutta
Eläkeläisten köyhyys ja indeksikorotukset mietityttivät Matti Hellsteniä.
– Indeksin tuottama korotus eläkkeisiin pitäisi toteuttaa niin, että se painottuu pienimpiin eläkkeisiin. Toinen helposti toteutettava uudistus olisi se, että indeksitarkistus tehtäisiin kahdesti vuodessa. Ilman lisätoimia pienimpiä eläkkeitä saavien asema on todella tukala. Inflaatio on tällä hetkellä aikaisempaa suurempi etenkin välttämättömien menojen kuten asumisen ja ruoan osalta.
Liitos puheenjohtaja muistutti siitä, että myös eläkeläiset maksavat veroja ja käyttävät lähipalveluita kenties keskimääräistä enemmän. Eläkeläisten veroeurot menevät jokapäiväiseen kulutukseen eivätkä matkaa veroparatiiseihin.
– Ilman meitä moni kulttuuriin ja matkailuun liittyvä yritys joutuisi laittamaan lapun luukulle.
Omaishoitajien merkitys yhteiskunnalle on Hellstenin mielestä ensiarvoisen tärkeää, eikä heitä tueta riittävästi.
– Jokainen heikkokuntoinen vanhus, jota hoidetaan kotona, säästää yhteiskunnalle merkittävän summan rahaa. Ja mitä siitä saa korvausta, muutaman satasen kuussa. Korvaus on lähinnä symbolinen verrattuna tehtävän raskauteen.
Puheenjohtaja muistutti vanhasta sanonnasta, jonka mukaan sivistysvaltion tuntee siitä, kuinka hyvin se kohtelee vanhuksiaan.
Tilaisuudessa luovutettiin suuransiomitali Yrjö Rantaselle, kultainen ansiomerkki Helga Kauppilalle ja Terttu Laurilalle sekä hopeinen ansiomerkki Tarja Reunaselle, Leo Nummelle, Aira Kauraselle, Silja Hyytiäiselle, Pirkko Lappalaiselle, Helmi Saariselle, Arja Sipiläiselle, Leila Tanskaselle, Heikki Tanskaselle ja Liisa Toivoselle. Viirin saivat Ritva Kaivoluoto, Reijo Reunanen, Leo Virtanen, Tapani Lampela, Arvo Puhka ja Maija–Liisa Tammi.
