Vain kymmenen vuotta

05.03.2013 06:00

Kaavoittaminen ei ole hätäisen naisen tai miehen hommaa. Vähäinenkin kaavamuutos ottaa oman aikansa ideasta toteutuneeksi kokonaisuudeksi. Odottavan aika on aina pitkä, siksi kaavoittaminen näyttää ulkopuolisesta tuskastuttavan hitaalta ja byrokraattiselta prosessilta.

Toijalan kaupunki unelmoi joidenkin mielestä liian suuria kun se rakennutti sillan 9-tien yli lähelle nykyistä Yritys-Konhoa. Täkäläiset vähättelijät ovat nauraneet asialle kerta toisensa jälkeen: kallis silta jänöjusseille ja hiihtäjille. Niin vain on, että siltaa tarvitaan kun Yritys-Konho rakentuu. Sillan rakentaminen olisi tässä taloudellisessa tilanteessa melkoinen temppu. Mutta, saisikohan Akaa vihdoin onnistua Yritys-Konhossa, vai vieläkö asialle nauretaan. Vieläkö jossakin riittää yritysvastaisia ilkkujia, joille mikään ei kelpaa, ei ainakaan se, mitä kaupunki ja yrittäjät tekevät. Ei kukaan usko Yritys-Konhoon tai muuhunkaan alueeseen, jos emme itse ensin niihin usko. Tyhjän saa pyytämättäkin ja tyhjää on katseltu turhan monta vuotta.

Kaavoittaminen on pitkä prosessi. Siksi ideoita uusiksi asuin- ja yritysalueiksi pitää olla ilmassa koko ajan. Ei riitä, että kerran kymmenessä vuodessa kaavoitetaan purskeisesti. Kaavoja ja kaavamuutoksia on pistettävä vireille koko ajan. Nyt näyttää siltä, että suuremman alueen nopein kaavoitusprosessi kestään kolmesta viiteen vuotta, normaalisti aikaa kuluu kymmenen vuotta.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yritysasiamies Vesa Varho totesi elinkeinoyhtiön mediakahveilla viime torstaina, että Valkeakosken keskustaan viime syksynä avatun Citymarketin kaavaa valmisteltiin kahdeksan vuotta. Akaan keskustassa toteutettiin muutama vuosi sitten kymmenen vuotta vanha kaava.

Kun kaavoitus vie aikaa, on tärkeää, että kaavoitusprosessiin jo ideointivaiheessa osallistuvat oikeat henkilöt. Valkeakoskella on kaupunkisuunnitteluryhmä, jonka työhön Vasken edustaja osallistuu. Urjalassa Vasken yritysasiamies on kunnan johtoryhmän jäsen. Näin keskeisiin toimielimiin saadaan heti elinkeinoelämän näkemys mukaan keskusteluun. Akaassa odotellaan kaavoituspäällikköä. Kun hänet saadaan virkaansa, saadaan edellytykset myös toimivien yhteyksien luomiseksi Vaskeen. Oivaltava ja dynaaminen kaavoitus on kehittyvän kunnan tunnusmerkki ja osallistuminen kaavoitukseen Vasken tehtäväkentistä tärkeimpiä.

Hyvän kaavoitustyön jälkeen olisi alueet saatava myös rakentumaan. Akaan Seudun Osuuspankin tilanne Sampolan kerhotalon vieressä on onnettominta, mitä voi olla. Pankilla olisi haluja rakentaa, mutta kapuloita lyödään rattaisiin sieltä ja täältä. On siis joillekin parempi, että keskeisiä alueita taajamissa pidetään pajupuskina, kuin niihin rakennettaisiin ajanmukaista kaupunkikeskustaa. Täällä pitävät myös rakentajat melkoista tonttireserviä, joille ei kaavoista huolimatta rakennu mitään. Olisiko asemakaavojen päivittämisen aika? Olisiko aihetta myös kaupungin ja rakennusliikkeiden yhdistää voimansa markkinoinnissa. Tärkeä työsarka on myös etsiä aktiivisesti kokonaisille alueille rakentajaa.

Ja mitä kuuluu Akaan asuntomessuille? Nauretaanko jossakin taas.