Jos organisaatiota uudistetaan vain välttämättömin tehden, olisi parasta olla tekemättä mitään. Näennäisuudistukset vain harmittavat. Näennäisuudistuksesta käy esimerkiksi päätös Akaa-nimen käyttöönotosta postiosoitteissa. Päätös harmittaa syvästi joitakin ja sen julkisuusarvokin on olematon. Ei akaalaisuus käskien synny.
Tarkkaan harkittuja organisaatiouudistuksia pitää tehdä vain todellisten uudistuksien tavoittelemiseksi. Tehokkaampi tekeminen tai uudella tavalla tekeminen eivät koskaan ole kiusaamista. Jos siltä tuntuu, uudistus on epäonnistunut. Julkisen organisaation uudistamisen lähtökohtana pitää lisäksi tässä ajassa aina olla palvelujen tuottaminen niin, että veroeuroja säästyy. Tosiasiassa rahat ovat jo loppu.
Akaan kaupungin talous on painumassa miljoonia alijäämäiseksi. Jo erikoissairaanhoidosta on tulossa 1,8 miljoonan euron lisälasku. Tilanne näyttää pahalta ja saattaa synnyttää paniikkiratkaisujakin. Osalle luottamushenkilöitä kaupungin karu tilanne tulee eteen ensimmäisen kerran. Se, miten Keskustan koulu korjataan, tuo tilanteeseen oman synkän sävynsä.
Miksi Akaan tilanne on sellainen kuin on? Kuntaliitoksienhan piti tuoda helpotusta pysyvästi. Tosiasiassa Akaassa on vuosia viivytystaisteltu Hirsikankaan yli. Kylmäkosken tullessa mukaan saatiin vielä yksi terveysasema ja muutama kyläkoulu puolustettavaksi. Kaupungin rakenteet ovat edelleen kolmen kunnan ajoilta, eikä niiden tulevaisuudesta edes vakavasti keskustella. Onko Akaassa todella varaa esimerkiksi kolmeen omaan terveysasemaan ja kahteen lukion toimipisteeseen? Mitä tehdään Vainionlahdella tai Ratamestarin talolla maa-alueineen? Onko todella niin, että Akaa ylläpitää kolmea kirjastoa, joiden aukioloaikoja säästösyistä supistetaan edelleen.
Kaupungilla on yli 1000 ihmistä töissä! Viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy 2016, joten henkilöstösaneerauksien aika ei ole vielä. Luonnollinen poistuma on sitä luokkaa, että kovin suuria saneerauksia ei tarvitakaan, mutta toimiiko nykyinen hajallaan oleva organisaatio tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö ei ole syypää kaupungin ahdinkoon, mutta otetaanko porukasta oivaltavalla johtamisella kaikki paras irti, on kysymys, jota ennen muita säästöratkaisuja kannattaa pohtia pitkään. Ja jos organisaatiolla ei ole pelimerkkejä palkkojaan enemmän, ei mitään järjellistä synny. Sitäkin olisi todella mietittävä, onko jokainen avoimeksi tuleva virka tai toimi ihan välttämätöntä aina täytettävä?
Entäpä verotus. Tänne muuttaa jostakin syystä köyhää väkeä, joilta kerätyillä veroeuroilla kummoista Akaata ylläpidetä. Miten tämä on mahdollista, vaikka kaupunki avaa toinen toistaan mielenkiintoisempia omakotialueita. Mistä kertoo se, että sosiaalitoimen menot kasvavat rajusti tai se, että viime kuntavaalien äänestysprosentti oli surkea. Ketä Akaassa asuu, joille kaupunkia rakennetaan?
Karsiminen on vaikeaa, koska ei Akaa mitenkään tuhlaillen elä. Jos taas lähdetään tuloja kasvattamaan, on uskallettava ensin suuriinkin perusinvestointeihin ja hyvin rohkeaan elinkeinopolitiikkaan. On poliittisen johtajuuden aika.
