Talous saadaan kuntoon virkamiesten neuvoilla, julkisilla investoinneilla, vientiteollisuudella ja leikkaamalla kapitalisteilta

Akaan Seudun järjestämässä vaalipaneelissa viime torstaina kuultiin yhdeksän näkemystä siitä, miten maan talous saadaan kuntoon. Kantojaan olivat kertomassa akaalaiset ehdokkaat Hannu Järvinen (sd), Oula Lintula (Muutos 2011), Heli Piirainen (vihr), Hannele Rehuttu (Piraattipuolue), Osmo Ryhänen (Kommunistinen Työväenpuolue) ja Mika Setälä (kd) sekä Pauli Kiuru (kok) ja Mikko Nurmo (ps) Valkeakoskelta ja viialalaislähtöinen Sinikka Torkkola (vas) Tampereelta.

Järvinen leikkaisi maataloustukia

Toiselle kaudelle tähtäävä kansanedustaja kokoomuksen Pauli Kiuru kehotti kuuntelemaan tarkasti johtavien virkamiesten neuvoja valtiontalouden sopeutumistarpeesta.

– Kun tätä hallituskautta aloitettiin, samaiset virkamiehet sanoivat, kuinka paljon sopeuttamistarvetta on, mutta poliitikot uskoivat, että kasvava talous paikkaa sen eikä sopeutusta tarvita. Kasvua ei ole tullut ja sopeutustarve on vaan kasvanut.

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkolan mukaan leikkaukset ovat syynä siihen, että talouskasvu ei ole lähtenyt liikkeelle.

– Asiantuntijat ovat sanoneet, että ei ole järkevää leikata taloudellisen taantuman aikana. Itse asiassa nyt pitäisi laittaa talouden rattaat pyörimään ja pistää rahaa julkisiin investointeihin.

Demarien Hannu Järvinen elvyttäisi vähän velalla, pistäisi teitä kuntoon ja rakentaisi kolmannen raiteen pääradalle.

– Jos leikkausta pitäisi löytää, minä katsoisin maataloustukia. Sielläkin olisi varaa leikata, Järvinen arvioi.

Piirainen panostaisi uusiin aloihin

Perussuomalaisten Mikko Nurmon mukaan talouden heikkoon jamaan on syynä vientiteollisuuden työpaikkojen romahtaminen, mistä ehdokas syytti heikentynyttä kilpailukykyä.

– Olen itse paperialalla, ja paperitehdas pyörii maakaasulla. Nykyinen hallitus pisti vuodenvaihteessa maakaasulle 30 prosenttia lisää viherveroa, mikä ei paranna meidän kilpailukykyä yhtään. Myös logistiikka pitää saada kuntoon ja teollisuudelle kohtuuhintaista raaka-ainetta.

Nurmo tukisi myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä pääsyssä maailmanmarkkinoille.

Vihreiden Heli Piirainen panostaisi vanhojen vientialojen sijaan teknologiateollisuuteen ja asiantuntijuusaloihin.

– Tällä hetkellä ne alat, joihin Suomen vienti nojaa, ovat tavallaan vanhentuneita. Meillä on kirittävää muihin maihin verrattuna esimerkiksi teknologiateollisuuden alalla, mihin meidän on luotava uusia työpaikkoja.

Keskustelun poiketessa kehitysapumäärärahoihin Muutos 2011:n Oula Lintula totesi, että ensin maan oma rahatalous tulisi saattaa kuntoon ja sen jälkeen katsoa, riittääkö jaettavaa ulos.

Mikko Nurmon mukaan perussuomalaiset leikkaisivat kehitysavusta, koska pitävät sitä erittäin kalliina, toimimattomana ja saatuja hyötyjä heikkoina. Heli Piirainen huomautti Suomen sitoutuneen maksamaan kehitysapua tietyn osan bruttokansantuotteestaan.

– Ja nykyinen hallitus teki päätöksen, että ei pidetty luvattuakaan, Piirainen huomautti.

Pauli Kiurun mukaan Suomi maksoi kehitysapua vuonna 2014 eniten, mitä maa koskaan on maksanut.

– Nyt se vaan tiputettiin tuhanteen miljoonaan euroon. Mikon kanssa olen samoilla linjoilla siinä, että 200–300 miljoonaa euroa aivan varmasti voidaan ottaa omalle kansalle.

Setälä leikkaisi kunkin kantokyvyn mukaan

Piraattipuolueen Hannele Rehuttu ei leikkaisi mistään.

– Täytyyhän ihmisistä pitää huolta, vaikka se maksaisikin jonkin verran. Jostain vaan raha on vedettävä.

Osmo Ryhänen kohdistaisi leikkaukset yrityselämään.

– Kommunistisen Työväenpuolueen kanta ja oma kantani on, että ei leikata kansalaisilta vaan leikataan kapitalisteilta. Tarkoitan tällä teollisuutta ja yrityksiä. Heillä on kyllä niin paljon voittoja, että heiltä voidaan leikata.

Yhteisvastuuta peräänkuuluttanut kristillisdemokraattien Mika Setälä nostaisi talouden elvyttämällä ja säästämällä.

– Pitää luoda kasvua ja saada vienti vetämään. Mutta ennen kuin elvytys puree, tarvitaan säästötoimia. Säästöissä lähtisin yhteisvastuusta. Laitetaan kaikki yhteiseen läjään. Ne, joilla on vähän, laittavat pikkaisen ja ne, esimerkiksi minä, joilla on enemmän, laittavat senkin edestä. Mennään sen mukaan, mikä on kukin kantokyky.

 

Sinikka Torkkola vaatii päättäjiä vastuuseen häpeällisestä toiminnasta

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkolan (vas) mukaan terveydenhuollon ongelmana on, että hoitoketjut eivät toimi, koska perus- ja erikoissairaanhoito ovat eri organisaatioissa. Torkkola syytti poliitikkoja kuntataloudellisesta kikkailusta hoitoon pääsyssä.

– Minun mielestäni on häpeällistä, että viime vuoden lopulla useat pirkanmaalaiset ihmiset eivät päässeet hoitoon sen takia, että kunnat kiristivät hanoja. Laitteet seisoivat käyttämättöminä, kun kunnat sanoivat, että ei saa hoitaa ja hoidettiin sen takia vasta seuraavana vuonna.  Sairaudet olivat vakavia, mutta eivät kuitenkaan henkeä uhkaavia, minkä takia niitä voitiin siirtää. Poliitikot, jotka tekevät päätöksiä, pitäisi pistää vastuuseen.

Kuinka käy sairaanhoitajien?

Hannu Järvisen (sd) mukaan ainakaan yksityistämällä ei ratkaista sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Olen sitä mieltä, että erikoissairaanhoito valtion piikkiin ja muut kunnalle.

Sote-ratkaisun syntymiseen uskova Mika Setälä (kd) kantoi huolta sairaanhoitajista, jos sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään isompiin alueisiin.

– Kun yhteiskunta hakee säästöjä, lähteekö sairaanhoitajia kilometritehtaalle ja mitä he tekevät sen jälkeen? Ehkä he perustavat hoitofirmoja, jotka paikkaavat julkisen sektorin tarjontaa.

Heli Piirainen (vihr) vakuutti, että sairaanhoitajien ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan.

– Ei siellä ole liikaa väkeä, päinvastoin on resurssipula. Oli työnantajataho mikä tahansa, työtä löytyy varmasti.

Piirainen yhtyi Torkkolan näkemykseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saamisesta samaan organisaatioon.

– Totta kai silloin lähdetään linjaamaan niin, että perusterveydenhuoltoon satsataan ja kalleinta erikoissairaanhoitoa pyritään välttämään. Meidän täytyy pitää huolta terveyden hoitamisesta ja ennaltaehkäisemisestä. Ja kun tarvitaan tikkejä sormeen tai silmäkulmaan, palvelu löytyy läheltä.

Ihminen unohtui sote-uudistuksessa

Mikko Nurmon (ps) mukaan sote-ratkaisua ei saatu aikaan tällä hallituskaudella, koska uudistusta lähdettiin tekemään hallinto edellä.

– Sitä olisi pitänyt lähteä ratkaisemaan ihminen ja hoito edellä.

Nurmo piti ongelmallisena, että sote-ratkaisu on viemässä kunnilta puolet budjettivallasta.

– Kohta ollaan yhtä kuntaa, kun ei kunnalla ole enää mitään päätäntävaltaa.

Hannele Rehuttu (Piraattipuolue) oli tyytyväinen, että sote-ratkaisua ei saatu aikaan.

– Sote johtaa ilmeisesti siihen, että palvelut pelaavat vaan keskuspaikkakunnalla.

Pauli Kiurun (kok) mielestä hallintomallin ja kunnan budjettivallan sijaan olennaisinta on, että ihmiset pääsevät hoitoon, kun he sitä tarvitsevat. Ratkaisun syntyminen vaatii Kiurun mukaan kolmen suuren puolueen hallitusta.

– Tämä toteutuu hallituksella, jossa on kolme isoa puoluetta ja mielellään pikkupuolueet pois, tai jos ne ovat mukana, niillä ei ole veto-oikeutta kaataa kaikkea. Minulle käy yhteistyö perussuomalaisten ja keskustan kanssa enkä pistä yhteistyötä demareittenkaan kanssa ristiin, mutta tällä hetkellä tuntuu, että siinä on suurin aita ylitettävänä.

 

Mika Setälän mukaan nostalgia ei auta Venäjän kanssa

Akaan Seudun vaalipanelisteista Mika Setälä (kd) ja Pauli Kiuru (kok) kannattavat Suomen liittymistä Natoon. Keskustelussa pohdittiin myös, onko Venäjä Suomelle uhka vai ei.

Kiurun mukaan seuraavalla hallituskaudella Suomen on tehtävä yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa laaja selvitys Natoon liittymisen eduista ja haitoista, minkä jälkeen eduskunta voi päättää asiasta. Kansanedustaja uskoo selonteon tuloksen olevan Nato-myönteinen. Kiurun mukaan Naton kumppanimaana Suomi saisi kriisitilanteessa sympatiaa ja pakotteita, mutta Nato-maana muutakin.

– Venäjä tai Neuvostoliitto ei ole kertaakaan hyökännyt suoraan Nato-maata vastaan, Kiuru totesi.

Hannu Järvisen (sd) ja Osmo Ryhäsen (KTP) mielestä Suomella ei ole syytä pelätä Venäjää.

– Me emme tarvitse Natoa, meillä on rahalle käyttöä muuallakin, Järvinen totesi.

– Venäjästä ei ole mitään pelkoa, mutta Nato ärsyttää niin paljon Venäjää, että Natoon liittyminen on erittäin paha juttu, Ryhänen arvioi.

Heli Piirainen (vihr) myönsi näkevänsä Venäjän riskinä, mutta ei pidä Natoa ainoana ratkaisuna.

– Esimerkiksi meillä on Ruotsin kanssa erittäin intensiivinen yhteistyö ja toivon sen syventyvän.

Oula Lintula (Muutos 2011) kysyisi Nato-kantaa kansalta.

– Asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys, jonka tuloksen mukaisesti itse äänestäisin. Mutta jos kansanäänestystä ei pidetä, olen vastaan. Kyse on tärkeästä asiasta, jota ei voi päättää kansalta kysymättä.

Hannele Rehuttu (Piraattipuolue) tekisi Venäjän kanssa yhteistyötä.

– Silloin se ei ole mikään uhka.

Mika Setälä (kd) arvioi, että Nato-jäsenyys merkitsisi myös Suomen sitoutumista erilaisiin operaatioihin ja niiden myötä vaikeita kysymyksiä ja jopa sinkkiarkkuja. Myönteisen Nato-kantansa Setälä perusteli turvallisuudella.

– Monella on nostalginen ajatus, että pärjättiin me Neuvostoliitonkin kanssa. Me osasimme pelata sitä peliä ja Kekkonen ja kumppanit osasivat hoitaa hommat. Mutta nyt toisella puolella on vastassa ihan toisenlainen kaveri, joka on ennalta arvaamaton.

 

 

Ehdokkaat lupaavat lisää raiteita, teollisuutta ja ovet auki ministeriöihin

Vaalipanelistit saivat pohtia, mistä he jäisivät historiaan kansanedustajina ja erityisesti Etelä-Pirkanmaan asioiden puolustajina. Kysymyksen esitti Pasi Kylmälä.

Jos Sinikka Torkkola (vas) valitaan eduskuntaan, aikoo hän jäädä historiaan edustajana, joka tekee ensimmäisenä lakialoitteen potilasasiamiesten siirtämisestä aluehallintovirastoon. Torkkolan mukaan uudistus takaisi potilaille kunnollisen edunvalvonnan.

Mika Setälä (kd) lupaa pari uutta raidetta päärataan. Osmo Ryhänen (KTP) ajaisi kansanedustajana työväen ja köyhän kansan asioita. Jos Hannele Rehuttu (Piraattipuolue) tulee valituksi, jäisi hän historiaan puolueen ensimmäisenä kansanedustajana. Heli Piirainen lupaa Pirkanmaasta entistä vetovoimaisemman, alueelle laajapohjaista yrittäjyyttä ja lisää ratoja.

Kotiinpäin vetämisestä irtisanoutunut Mikko Nurmo (ps) veisi hyvät hankkeet sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Oula Lintula (Muutos 2011) tekisi kansanedustajana ysitiestä tärkeän valtaväylän, jossa matka Akaasta Turkuun taittuisi tunnissa.

Pauli Kiuru haluaa jäädä historiaan kansanedustajana, joka avaa eniten ovia Pirkanmaalta ministeriöiden suuntaan. Hannu Järvisen tavoitteena on luoda Pirkanmaasta teollistunen maakunta, jonka lentokentät olisivat maan vilkkaimmin liikennöidyt.

 

Akaan Seudun vaalipaneelissa sanottua

– Tämä on vähän kohtuuton kysymys. Kallispalkkaiset sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat monta vuotta olleet sen kimpussa eivätkä ole löytäneet ratkaisua. Miten sitten pöljä paperimies pystyisi ratkaisemaan sen minuutin puheenvuorossa?

Mikko Nurmo (ps) Sote-kysymyksestä

 

 

– Valtion virkamiesten palkka on noussut räjähdysmäisesti. Vartiaisen ja kumppaneiden pitäisi ensin lähteä leikkaamaan omaa palkkaansa.

Hannu Järvinen (sd) leikkauksista

 

– Minkä takia Pirkanmaan kansanedustajat eivät tehneet mitään sen eteen, että saataisiin valtionapua Tampereen lastensairaalan rakentamiseen? En ymmärrä, miten meillä voi olla niin surkeita kansanedustajia, ettei saa yhtä tällaista pikkuasiaa hoidettua kotiin.

 Sinikka Torkkola (vas)

 

– Kun olen kiertänyt Pirkanmaata vaaliturneella, on tämä kyllä aika nuhruinen. Mutta kun olen karavaanarina matkannut Keski-Suomessa, siellä menee jokaisen ojankin yli hieno betonisilta. Pekkarinen on vetänyt sinne rahaa. Ihmettelen miksi meillä ei ole toimituttu näin.

Hannu Järvinen (sd)

 

– Kuntien määrä vähenee, ja olen varma, että Etelä-Pirkanmaalla nähdään kuntaliitoksia. Minulle se ei ole ongelma. Voin asua Suur-Akaassa tai Mallasveden kaupungissa, mutta toivottavaa on, että liitokset tulevat yhteisen tekemisen, luottamuksen ja neuvottelujen kautta. Pakon kautta se ei onnistu.

Pauli Kiuru (kok) kuntauudistuksesta

– Jos Putin haluaa meitä rangaista, se antaa Karjalan takaisin. Siinä vaiheessa loppuu viimeisetkin rahat.

Risto Kajanto kommentoi yleisön joukosta