Akaalainen terävalmistaja TTT Technology kävi viime vuonna läpi kahdet yt-neuvottelut. Toisten neuvottelujen jälkeen yhteensä 40 työntekijää ja toimihenkilöä 170:stä irtisanottiin, mutta toimintaa myllättiin muutenkin.
– Sopeutimme tuotantoa aika radikaalisti vastaamaan kysyntää, ja samalla mietimme, mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Teemme vuodessa 4 000–5 000 tuotetta, ja huonosti kannattaville tuotteille saatiin nyt selvät syyt, kertoo toimitusjohtaja Timo Kanerva.
Osassa tuotteita eräkoko oli väärä, osassa oli laatuongelmia, ja joissain tapauksissa asiakkaalle myytiin ylilaatua eli tuotteissa oli ominaisuuksia, joita asiakas ei tarvitse. Kun normaali vuosikorotus tuotteiden hinnoissa on 2–3 prosenttia, nosti TTT kaikki sopimukset läpi käytyään hintoja jopa 30 prosenttia.
– Olemme saaneet kauppaa, ja yhtäkään asiakasta ei ole menetetty sen vuoksi, että sopimukset käytiin läpi. Nyt mennään pikkuisen tavoitteiden päällä niin volyymillisesti kuin tuloksellisestikin, Kanerva sanoo.
Toukokuun lopussa TTT poisti lomautusvaroituksen, ja viime viikon perjantaina Toijalassa pidettiin puolen vuorokauden kesäjuhla koko henkilöstölle. Se piti hymyn huulilla koko alkuviikon. Pitkästä aikaa.
– Henkilöstö on joutunut elämään valtavassa epävarmuudessa, ja henkisesti tämä on ollut varsinkin työntekijöille hirveän rasittavaa. Nyt juhlittiin onnistumisia, ja kyllä se hyvältä tuntuu. hanskoja ei ole lyöty tiskiin, vaan kaikki ovat ymmärtäneet, että meillä on vastuu tästä työpaikasta toinen toisellemme.
TTT:n tapaturmattomien päivien ennätys oli pitkään 69, ja siihen päästiin monesti. maaginen 70 päivän raja rikottiin tämän vuoden keväällä, ja reilusti.
– Se on nyt tasan kaksi kertaa parempi eli 138. Ennätys on hieno, koska teemme tuhansia ja tuhansia leikkaavia kappaleita, joita käsitellään käsin, toimitusjohtaja Kanerva iloitsee.
Tuotantolinja 3:n eli ylähallin luottamushenkilönä toimiva Pasi Rantanen on hänkin tyytyväinen tähän vuoteen.
– Tässä hallissa väki on ollut jo pitkään motivoitunutta, mutta talvi ja alkuvuosi söivät miestä. Edellisten yt-neuvotteluiden jälkeen mielialat olivat suoraan sanottuna paskat. Keväällä mielialat ovat parantuneet, ja kesäjuhlat olivat hyvä yhteinen tapahtuma, Rantanen iloitsee.
Vuonna 1984 TTT:lle tullut Rantanen kertoo nähneensä monenlaisia toimitusjohtajia, linjanvetäjiä ja tuotantopäälliköitä. Tällä hetkellä kädet ovat täynnä töitä ja tuloksesta on tullut kiitosta.
Sahat käyvät Pohjois-Amerikassa
TTT:n Toijalan-yksikkö on Pohjoismaiden suurin työkaluteräksen käyttäjä. Kotimaisen sahateollisuuden terissä sen markkinaosuus on 60–70 prosenttia, ja tänä vuonna myös metalliteollisuuden tarvitsemista teristä on saatu hyvin kauppaa. Kierrätysteollisuuden terät ovat vielä marginaalissa.
Toimitusjohtaja Timo Kanerva uskoo, että puupuolella Suomen rakenteellinen organisaatiomuutos alkaa olla ohi, vaikka Stora Enso ilmoittikin tiistaina jatkavansa irtisanomisia. Tehtaita Stora Ensokaan ei kertomansa mukaan nyt sulje.
– Sellu- ja vaneritehtaiden sulkemisia on nähty, mutta tuskin niitä enää suljetaan. Me menemme ajassa 50 vuotta taaksepäin jos rupeamme myymään raaka-ainetta eli puuta. Kyllä meidän pitää Suomessa jalostaa sitä, sanoo Timo Kanerva.
Etelä-Amerikassa Brasiliaan ja Uruguayhin nousee maailman suurimpia sellutehtaita yksi toisensa perään. Maanosa on ollut TTT:lle jo ennestään hyvää markkina-aluetta. Sellutehtaan tarvitsemissa hakunterissä kilpailu on Timo Kanervan mukaan kovaa ja globaalia, mutta TTT:n kilpailuvaltteja ovat vuosikymmenten työ Etelä-Amerikassa, hyvä maine ja tuotteiden edut verrattuna kilpailijoihin.
Pohjois-Amerikassa sahatavaran hinta on Kanervan mukaan lähtenyt kovaan nousuun, ja vuosia seisseitä sahoja on käynnistetty. Aasia kasvaa myös, ja Kanerva odottaa samaa kehitystä myös vanhalla mantereella.
– Jos myös Euroopan kasvu lähtee käyntiin, meillä on edessä hyvä vakaan kasvun kehitys.
