MTK Akaa poikkesi Teivon reveissa lokakuisena tiistaina. Hannu Toivettula (ed. kesk.) nauttii hyvien ravureiden seuraamisesta.
Tämän ylöjärveläislikan piti sitten kulkea Akaan kautta päästäkseen ensi kertaa Teivon raveihin. Teivon ravikeskus on sentään tuttu paikka: parikymmentä vuotta sitten maatalousnäyttelyssä kaviouralla esiteltiin muun muassa traktoreita. 18-vuotiaana omakotiasujana ymmärsin niistä yhtä vähän kuin nyt 37-vuotiaana kerrostaloasujana ravihevosista. Mutta tavallaan ympäri käytiin ja yhteen tultiin, sillä ravi-iltaa isännöi maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö MTK Akaa.
Jos joskus pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle, niin Akaan Seudun toimituksesta olisi tiemmä pitänyt mennä ennen Teivoa Toijalan Nesteelle, jossa intohimoiset raviharrastajat ja totoajat kokoontuvat taajaan. Vaikka marja- ja sieniapajat pidetään visusti omana tietona, ei sama kuulemma päde ravivihjeisiin. Onhan ne painettu muun muassa myös ravien käsiohjelmaan. Joku on tänä syksynä Toijalassa voittanut totoamalla monta tonnia, mutta yhtään veikkaamalla rikastunutta kukaan ei tunne. Sattuman summaa kaikki tyynni, kuten Ylöjärven lukion biologian lehtorilla Martti Sommerssilla oli tapana muistuttaa jokaisella oppitunnillaan.
Ravikeskuksen tunnelma sen sijaan on ihan omaa luokkaansa. Tiistain raveihin on vapaa pääsy, ja ulkona näkyy alkuillasta viihtyvän moni lapsiperhekin. Grillimakkara ja lihapiirakka tekevät alakerrassa kauppansa. Muutaman sääksmäkeläisen vahvistama MTK Akaan porukka marssii kuitenkin hienosti yläkerran ravintolasalin puolelle Keski-Hämeen raviseuran puheenjohtajan ja hevosmies Kustaa Luoman pojan Pauli Luoman perässä. Yläkerrassa on rauhallinen ja mukava tunnelma, ja näkymät radalle ovat hyvät. Jossain vilahtaa myös kansanedustaja ja Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen jäsen Pertti Veltto Virtanen (ps) baskereineen. Samassa hallituksessa istuvan akaalaisen talonrakentajan Marja Tiuranhan olisi täällä pitänyt olla!
Raveihin 62 vuoden taon jälkeen
Totoluukulla piipahtanut Arto Uotila oli toista kertaa raveissa. Ensimmäinen kerta oli Toijalassa vuonna 1951.
Pöytäseurueeseeni kuuluvat Hannu Toivettula ja tilanpidosta 2000-luvun alkupuolella luopuneet Arja ja Arto Uotila, jolle alkanut vuosi on viideskymmenesviides puusavotta. Tilanpidon lisäksi aika on kulunut ensin viiden lapsen ja nyttemmin 14 lapsenlapsen kanssa.
– Joulut ja syntymäpäivät ovat … no kieltämättä vähän hulinaa, pariskunta tunnustaa.
Raveissa Arto Uotila kertoo olevansa vasta toista kertaa. Ensimmäinen ravivisiitti osui kohdalle, kun Toijalan raviradan vihkiäisajot ravattiin heinäkuussa 1951.
–Lontilantiellä oli niin paljon kulkijoita, että törmäsin pyörälläni yhden naisen polkupyörän takapyörään tiellä ollutta rikkinäistä viinapulloa väistääkseni. Kiistelyksi se meni, kun naisen pyörästä meni takavanne solmuun, Uotila kertoo.
Hannu Toivettula muistelee, että vuonna 1960 armeijassa hevosten hoitaminen oli rangaistus. Arto Uotilakin muistaa hyvin, miten häpeällistä hevosella ajaminen oli Sontulantiellä vuonna 1964.
– Kyselivät, miten kehtaan tervehtiä, vaikka olihan Toijalan katukuvassa aina totuttu hevosia näkemään. Yksi viimeisimpiä ammattiajureita oli varmaan Kärjen Otto, ja sitten oli tietysti Väinö Puska, joka tyhjensi likakaivoja hevoskärryillä.
Akaalainen keittiöpäällikkö
Herrasmies, tuo vierustoverini Toivettulan Hannu. Auttaa takin ja tuolin kanssa, nousee joka kerta kohteliaasti, kun sinkoilen pöydästä jututtamaan ihmisiä, pistää jälkiruokakahvit, ja kertoo raviradan keittiöpäällikönkin olevan akaalainen. Toimittaja kysyy tarjoilijalta, olisiko keittiöpäälliköllä irrottaa pientä hetkeä haastatteluun. Keittiöpäällikkö saapuu, kun pyyhimme rasvaisen sianposken ja maustevoin jäljiltä kasvojamme.
– Pitihän sitä tulla appiukkoa tervehtimään, Jari Lauttalammi nyökkää Toivettulaan päin.
Kahdeksatta vuotta Teivon ravikeskuksen keittiöllä työskentelevä Lauttalammi kertoo kehitelleensä illan tuhdin ruoka-annoksen valkosipulikermaperunoineen baijerilaisen olutfestivaalin hengessä.
– Sianposki voi olla monelle vähän oudompi laji, mutta se kuuluu syödä nahkoineen – siinä rasvassa on se juju ja maku, keittiöpäällikkö opastaa.
Yksi, kaksi, aja
Julia (vas.), Pauliina ja Jonna Rapakko olivat raveissa ensi kertaa. Tytöille hevoset ovat tuttuja ratsastusharrastuksesta.
Naapuripöydässä istuvat 9-vuotias Julia, 11-vuotias Jonna ja heidän äitinsä Pauliina Rapakko ovat hekin saaneet ruokansa nautittua. On aika laittaa MTK Akaan tarjoama kahden euron pelitosite likoon, vaikka totoaminen jää luonnollisesti äidin hommaksi. Ensi kertaa raveissa oleville tytöille hevoset ovat kuitenkin tuttuja ratsastusharrastuksesta.
– Tämä oli nopea lähtö, kun saimme avopuolisoltani Jouni Parikalta kuulla, että linja-autossa on paikkoja vapaana, Pauliina Rapakko kertoo ja huikkaa hetken kuluttua totoluukulta palatessaan:
– Voitin 2 euroa 60 senttiä, jee!
Taaempana Pekka Paakkosen sekä Riitta ja Timo Kinnarin pöydässä luotetaan porukkatotoon. Totoluukulla poiketaan ahkeraan, mutta ilta huipentuu ehkä sittenkin kahdeksannen lähdön voittajahevosen Ranch Juanitan ja ohjastaja Olli Koivusen palkitsemiseen Oktoberfest-loimella ja Teivon kunniapalkinnolla. Ranch Juanitakin malttaa käväistä akaalaisten luona juuri sen verran, että pakolliset kuvat saadaan otetuksi.
Akaalaiset saivat palkita kahdeksannen lähdön voittajaravurin Ranch Juanitan Oktoberfest-loimella. MTK Akaan puheenjohtaja Vesa Liehu onnitteli ohjastaja Olli Koivusta hyvästä ajosta.
MTK Akaan puheenjohtaja Vesa Liehu ja sihteeri Kirsi Parikka ovat tyytyväisiä illan kulkuun. Kaikkiaan MTK Akaaseen kuuluu toistasataa henkilöjäsentä, joista raviretkelle osallistui hieman toistakymmentä. Ennen raveja akaalaiset tutustuivat ravikeskuksen kupeeseen pari vuotta sitten rakennettuun Tampereen hevosklinikkaan leikkaussaliavustajan Hanna Mustamon opastuksella.
– Halusimme käyttää yhdistyksen vuoden toiminta-avustuksemme johonkin vähän erilaiseen ja uuteen juttuun, kun muuten yhdistystoimintamme kokouksineen on hyvin tavanomaista. Tavoitteena oli tietenkin viettää mukava ja mielenkiintoinen ilta, mutta myös aktivoida ihmisiä osallistumaan toimintaan enemmän, Vesa Liehu selvittää.
Taivas vihmoo räntää ja radalta kuuluu vielä kaksi kertaa yksi, kaksi, aja ennen kuin on kotimatkan aika. Kotona farkkujen taskusta löytyvät euron ja kahdenkymmenen sentin kolikot – puoliksi laitettu voittopotti. Hannu Toivettulan kahden euron pelitositteella ja omalla euron panoksella lähdön kuusi hevoset 2, 4 ja 8 ravasivat hyvin. On kai viisasta uskoa vanhaa biologia ja Hannu Toivettulaa: Parempi on, jos ei anna pikkusormeakaan. Nähtäväksi jää, tietääkö oma – tai oikeammin MTK Akaan maksama – kahden euron Toto5-pikapelin tappio vanhan sanonnan mukaan parempaa onnea rakkaudessa?
Yksinkertaisinta totossa oli pelata sijaa. Kuutoslähdön kolme parasta osuivat kohdilleen.
Viimeisimmät kommentit