Akaan eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Pauli Ihamäen aika kuluu keräilyn, lukemisen, matkustelun ja kirjoittamisen merkeissä. Hän on ollut muun muassa kahden Heinola-aiheisen postikorttikirjan toimituskunnassa. Mieluista on myös ”talonmiehen tehtävät” Eeva-vaimon kesämökillä Saimaan saaressa. Aikaa on myös kalastaa, sienestää ja ravustaa. Kesäkuussa 70 vuotta täyttänyt Ihamäki seuraa Akaan asioita pakallislehden avulla, minkä antia hän kiittelee.
Pauli Ihamäki jäi eläkkeelle Akaan kaupunginjohtajan virasta seitsemän vuotta sitten. Tekemistä on monesta kiinnostuneelle miehelle riittänyt.
– Ihmettelin aikanani, miksi yrittäjien ja kaupungin välit olivat Akaassa etäiset ja jopa huonot. Tilanne ei näy juuri muuksi muuttuneen, vaikka ihmiset vaihtuvat. Yrittäjät ovat työllistäjinä arvokkaita, joten heidän kanssaan on aina tultava toimeen. Yhteistyöhön pitää panostaa ja kaupungin on oltava nopea ja joustava, sanoo Ihamäki.
Pauli Ihamäen mielestä kaupungin johtoryhmän, kaavoittajien, elinkeino- ja markkinointi-ihmisten on tajuttava yritysten arvo, oli niissä sitten minkälaisia pomoja tahansa. Yrityksiin ja yrittäjiin pitää myös tutustua.
– Kaupungin johtavat viranhaltijat eivät saa linnoittautua kaupungintaloon. Sitä pitää näkyä ja osallistua, vaikka ei aina niin huvittaisikaan.
Pauli Ihamäki tietää mistä puhuu. Ennen Toijalan kaupunginjohtajapestiä hän johti menestyksellisesti viisi vuotta Lahden Seudun Yrityskeskusta. Akaassa Ihamäki oli tuttu näky kaupunkikuvassa ja ruusut tai risut sai antaa vaikkapa kaupan jonossa.
Irtisanottava ja panostettava
Akaan valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessa poikkeuksellisen rajun talouden tasapainottamisohjelman. Kaiken lisäksi ohjelma on monessa kohdin suuntaa antava ja antaa lautakunnille sekä viranhaltijoille paljon valtaa. Toijalan ja Akaankin taloutta Ihamäki joutui oikaisemaan rajuin ottetin itsekin.
– Lomautukset, irtisanomiset ja talouden tasapainottamisohjelmat ovat tarpeellisia ja joinakin vuosina välttämättömiä. Mutta työprosesseihin, kaavoitukseen ja maapolitiikkaan sekä varsinkin elinkeinojen edistämiseen pitää samaan aikaan kiinnittää riittävästi huomiota ja panostaa niihin.
Taloutta joudutaan tässä ajassa tasapainottamaan, mutta Ihamäki miettii myös Akaan asemaa seutukunnalla, kun Valkeakosken Seudun Kehitys Oy on historiaa ja kuntayhteistyökin vereslihalla.
– Valitettavasti Akaa on aika kaukana Tampereesta ja Hämeenlinnasta, mutta ne vaikuttavat kaupunkiin sen palvelutarjontaa heikentäen. Akaa toimii omin vähäisin varoin hankalassa välialueessa kun Valkeakoskellakin on omaa voimaa, halua ja näkemystä viedä kaupunkia eteenpäin. Mitä Akaa haluaa? Sitä ei ainakaan kenellekään kerrota, miettii Ihamäki.
Kuntaliitoksia tarvittiin
Toijalan kaupunginjohtajaksi pitkän ja mutkallisen hakuprosessin jälkeen vuonna 2002 valittu Pauli Ihamäki on yksi Akaan rakentajia. Hänen mielestään Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan kuntaliitokset olivat välttämättömiä.
– Oli ehkä helpottavaa, että ne tapahtuivat portaittain peräkkäin. Irtisanomissuoja-aika on tässä tapauksessa todella pitkä. Kun irtisanomissuoja päättyy, on henkilöstörakenne ja palvelurakenne arvioitavat uudelleen. Tehtiinhän niitä Akaan suunnitelmia pitemmällekin, mutta edellytykset niihin loppuivat ajan ja halun puutteeseen.
Missä Akaa on?
Uuden kaupungin nimeksi tuli Akaa, vanhan samalla paikalla olleen kunnan ja seurakunnan mukaan. Ihamäki ei tästä innostunut ja suhtautuu asiaan edelleen varauksellisesti, varsinkin Akaassa ei edelleenkään haluta tehdä Akaa-nimestä voimakkaasti totta.
– Nyt eletään Akaan Toijalassa ja Akaan Viialassa sekä vaan Kylmäkoskella. Sastamalassa on yksi selvä keskus, Vammala, eikä muita kilpailijoita. Nimenmuutokseen Akaaksi olisi pitänyt panostaa todellista markkinointia jo ennen muutosta – ja edelleenkin – huomattavasti enemmän kuin tehtiin tai tehdään. Toijala oli valtakunnallisesti tuttu. Akaa ei ulkopuolisille hahmotu nyt juuri mitenkään ja se on suuri ongelma, joka päättäjien on ymmärrettävä.
Nyt Pauli Ihamäki tekisi Sastamalan kaltaisen nimenmuutoksen joka ainoaan paikkaan, vaikka tietää sen maltaita maksavankin. Liitosta Valkeakosken kanssakaan Ihamäki ei haikailisi.
– Ja sekin on totta, että Sastamala on palveluiltaan Valkeakosken kokoinen kaupunki ja Akaassa aika näyttää menevän kolmen kylän riitelyyn asfaltoitavista tienpätkistä. Jos joidenkin mielestä seuraava liitos Akaassa on Valkeakoskeen, niin on muistettava, että Koski ei milloinkaan luovu asemastaan kaupunkikeskuksena, sanoo Ihamäki.
Asuntomessuista vaiettiin
Pauli Ihamäki on toiminut myös Ylöjärven kunnanjohtajana sekä Heinolan kaupunginjohtajana. Molemmissa kunnissa järjestettiin Ihamäen hääriessä voimakkaasti taustakuvioissa asuntomessut. Sekä Ylöjärven että Heinolan kehityssuunnat kääntyivät nousuun. Näin kävi Valkeakoskellakin, joka menestystä Akaassa keskitytään nyt vain kadehtimaan.
– Sijainniltaan Akaa on Valkeakoskea paremmassa asemassa. Moottoritien ja radan varsin pitäisi hyödyntää nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Oli se aikanaan vaikeaa saada Helmitalojen rakennus siihen tien varteen. Akaassa on totuttu varovaisuuteen. Asuntomessut on vuodesta toiseen vaiettu kuoliaaksi. Miksi?
Pauli Ihamäkeä harmitti kaupunginjohtajana ja harmittaa edelleenkin Akaan innoton ja haluton kunnallispolitiikka. Akaassa ajaudutaan tilanteesta toiseen ilman minkäänlaista päämäärää.
– Kantaa ei vain oteta asioihin vaan ollaan niistä hiljaa. Poliitikkojen pitäisi arvioida tilannetta avoimesti keskustellen. Toisaalta mistä löytyvät ne innostuneet ja älykkäät voimat, jotka lähtevät mukaan ehdokkaiksi vaaleihin ja jaksavat läpi mentyään valaa joukkoihin innostusta ja saada jotakin aikaan. Muutos tarvitsee tekijänsä.
Juhani Salinia (sd) ja Timo Rajalaa (kok) Pauli Ihamäki kehuu oman Akaa-aikansa hyväksi taistelupariksi, jolla oli ideoita.
– Porukat eivät vain olleet valmiita toteuttamaan joskus uskaliaitakaan ideoita. Mitään ei kuitenkaan esitetty tilallekaan.
Monet liemet keittänyt Pauli Ihamäki tietää, että kuntapäättäjienkin aika menee lähitulevaisuudessa sote-uudistuksen kimpussa. Hän itse iloitsee asemastaan kaikesta vapaana vanhana partiojohtajana. Kaikkeen kuulemma tottuu kun ymmärtää, että valta ja asema eivät milloinkaan ole pysyviä.
Viimeisimmät kommentit