Olavi Mikkola juhlii syntymäpäiväänsä Metsälinnassa. Kun Olavi Mikkola maaliskuussa 1966 syntyi, oli lunta oli tullut niin paljon, että vastasyntynyt jouduttiin tuomaan kotiin hevoskyydillä, kun viimeistä 300 metriä ei saatu pidettyä auki senaikaisilla lumityökoneilla.
Eilen tiistaina 50 vuotta täyttäneelle Olavi Mikkolalle ammatinvalinta ei ole ollut ongelma. Maatilan pojalle Sotkialta oli itsestään selvää ryhtyä maanviljelijäksi. Mikkolalla on viljanviljelyyn keskittynyt maatalousyhtymä yhdessä veljensä kanssa.
Pohjoisen oloja ei ymmärretä
Nykyisin Käyrälässä asuva Mikkola oli hengessä mukana, kun viljelijät lähtivät toissaviikolla traktorimarssille Helsinkiin. Mikkolan mukaan erityisesti liha- ja lypsykarjatilat ovat olleet tiukoilla.
– Maitokiintiöiden poistaminen oli tiedossa, mutta sitten päälle tulivat vielä ennakoimattomat Venäjä-pakotteet, minkä takia hinnanalennus on ollut kohtuuton. Lisäksi maataloustuet ovat alentuneet asteittain kautta linjan, ja kuitenkin osa tuloista tulee tukien kautta. Euroopassa ei välttämättä aina ymmärretä meidän erilaisia sääolosuhteita täällä pohjoisessa, Mikkola sanoo.
Mikkola uskoo silti, että suomalaisella maataloudella on tulevaisuus, vaikka tällä hetkellä eletäänkin ahdingossa.
– Koko maapallon mitassa viljelymaata pilaantuu ja sitä otetaan asumiskäyttöön ja samalla väkimäärä lisääntyy, mikä puoltaa maatalouden voimistumista tulevina vuosina tai vuosikymmeninä. Täytyy muistaa myös se, että maataloudessa on aina ollut huonoja ja hyviä aikoja ja se on aina ollut säitten armoilla.
Maatalous on työllistänyt Mikkolaa myös virkamiehenä, kun hän Ilmajoen maatalousopistosta agrologiksi valmistuttuaan hoiti nelisen vuotta maataloussihteerin virkaa Kylmäkoskella 90-luvun alussa. Mikkola jätti maataloussihteerin työt, kun kotitilalla lypsykarjatalous laajeni ja perhe kasvoi.
Mikkolan perheeseen kuuluu vaimo Maija–Liisa ja lapset Asko, Mikko, Ilona ja Jussi, joista vanhin on 21- ja nuorin 14-vuotias.
Vetoa kunnallispolitiikkaan
Kylmäkoskella ja Akaassa keskustan valtuutettuna istunut Olavi Mikkola ei viime vaalikauden jälkeen lähtenyt ehdolle vaaleihin, kun katsoi neljä kautta riittävän. Tällä hetkellä Mikkolan ainoa kunnallinen luottamustoimi on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenyys. Mikkola myöntää paluun kunnallispolitiikan eturintamaan käyvän välillä mielessä, kun lukee kaupungin päätöksistä paikallislehdestä.
– Mutta katsotaan, mitä uudistuksia on tulossa. Voi olla, että tulee vielä jonkinnäköisiä toisenlaisiakin vaaleja – onko silloin sitten aikaa ja intoa, Mikkola tuumaa tarkoittaen suunnitteilla olevaa sote- ja aluehallintouudistusta.
Akaassa näkyvät aatteelliset erot
Akaan kehitystä hieman sivusta seuranneena Olavi Mikkola arvelee yhtenäisen Akaan syntymisen vaativan ainakin yhden tai kaksi sukupolvea. Kylmäkoskea ja Akaata verratessaan Mikkola sanoo poliittisen kulttuurin Akaassa olevan erilainen kuin se oli Kylmäkoskella. Hän on kokenut, että luottamushenkilöiden yhteistyö virkamiesten kanssa oli Kylmäkoskella tiiviimpää ja poliittisten ryhmien vuoropuhelu luonnikkaampaa kuin Akaassa.
– Kylmäkoskella oli tietysti pienemmät puitteet ja vähemmän puolueita, mutta siellä tuntui, että kaikki ryhmät kehittivät omaa kuntaansa ja puolueiden eroja ei erottanut. Akaassa, jossa ympyrät ovat isommat, aatteellisuus tulee enemmän esille.
Ihmisläheisempää kaavoitusta
Olavi Mikkolan mukaan Akaalla on sijaintinsa puolesta hyvät edellytykset menestyä. Uusia asukkaita hän houkuttelisi kaavoituksella.
– Kaavoituksen pitäisi olla ihmisläheisempää. Yleensä ihmiset itse tietävät, missä he haluavat asuvat. Yksi hyvä esimerkki on Jalannin rannasta Aakalantien varrelta, jonne tuli yhteen aikaan monta taloa. Vaikka yleensä sanotaan, että kaavoituksen pitäisi mennä edellä, joskus sen pitäisi luontua tulemaan takanakin.
Mikkola näyttäisi vihreää valoa myös kertaalleen jo haudatuille Akaan asuntomessuille.
– Asuntomessuille kannattaa katsoa vetovoimainen paikka ja ottaa ne. Hyviä paikkoja on Toijalan ja Viialan välimaastossa sekä Toijalan alueella.
Mikkolan mukaan yrityselämän vahvistaminen lähtee akaalaisista yrityksistä. Hän ottaisi mallia myös Valkeakoskesta.
– Yrittäisin pitää huolta vanhoista yrityksistä, jotta ne pysyisivät ja laajentaisivat täällä. Hyvä kello kuuluu kyllä pitkälle. Kun katsoo ympäristökuntia, Valkeakoskella on tehty kenttiä, joita on helppo myydä yrityksille. Silloin voi yritykselle sanoa, että tuossa on tasaista aluetta, rupea tekemään siihen hallia. Se on toiminut ainakin Valkeakoskella. Kaupunki voisi täälläkin mennä vähän pidemmälle tasauksissa ja kunnallistekniikassa, Mikkola miettii.
Olavi Mikkola juhlii 50-vuotissyntymäpäiväänsä sunnuntaina 27.3. Viialan Metsälinnassa konsertin merkeissä. Musiikista vastaan Mikkoloiden musiikkia opiskelevan ja parhaillaan armeijan soittokunnassa olevan Mikko-pojan kokoama soittokunta. Syntymäpäiväsankari on toivonut kuulevansa juhlassa rempseää musiikkia.
Viimeisimmät kommentit