matti.pulkkinen@pirkanmaanlehtitalo.fi

Vietnamilaissyntyinen Tri Nguyen omaksui vähemmistöuskonnon aseman jo kotimaassaan – nyt isä johtaa 67 kunnan alueella toimivaa Tampereen Pyhän Ristin seurakuntaa

Tilaajille
Heinäkuun ensimmäinen päivä jää pysyvästi isä Tri Nguyenin muistiin. Samana päivänä, kun Suomi otti Euroopan unionin puheenjohtajuuden hoidettavakseen, hän aloitti Pyhän Ristin seurakunnan kirkkoherrana. Tampereen katolinen seurakunta toimii peräti 67 kunnan alueella. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Peräti 67 kunnan alueella toimiva Tampereen Pyhän Ristin seurakunta on saanut heinäkuussa kirkkoherrakseen isä Tri Nguyenin, 41. Hän kasvoi katolilaisuuteen kotikylässään eteläisessä Vietnamissa. Venepakolaisen poikana Suomeen 13-vuotiaana saapunut maahanmuuttaja iloitsee uudesta kotimaastaan, jossa hän on toteuttanut suuret unelmansa tulla papiksi ja palvella Jumalaa sekä omia seurakuntalaisiaan. Buddhalaisessa synnyinmaassaan riisinviljelijäperheen lapsi oivalsi jo varhain vähemmistöuskonnon merkityksen. Voimakkaasti evankelis-luterilaisessa Suomessa katoliseen eli roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluu noin 15 500 jäsentä.

Pitäisikö pankkien pystyä rokottamaan yksityisasiakkaitakin tileillä makaavista rahoista? Aito Säästöpankki kasvattaa asuntolainakantaansa tuntuvammin kuin koko markkina kehittyy

Tilaajille
Aito Säästöpankki onnistui organisaatioremontissaan, jossa 14 konttorin johto laitettiin uusiksi. Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen sanoo pankkinsa käyttävän tulostaan esimerkiksiperuspankkijärjestelmän uudistamiseen. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kymmenen kunnan alueella 14 konttorin turvin toimiva Aito Säästöpankki jatkaa toimintaansa vahvalla kasvu-uralla. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden tunnusluvut kertovat vahvasta eteenpäin menosta uusien asiakkuuksien solmimisessa sekä asuntolainakannan ja asiakasvarojen kasvattamisessa. Varainhoidostakin on tullut merkittävä ruokahammas. Aito Säästöpankki järjesteli vuoden alussa johtamisorganisaationsa uuteen uskoon. Pankki luopui perinteisestä konttorinjohtajamallista, jossa oli 11 pankinjohtajaa. Nyt 14 konttorin verkko on viiden säästöpankkiirin hartioilla. Uutiset kertovat yksityisasiakkaiden makuuttavan pankkitileillään yli 90 miljardin euron pottia. Toimitusjohtaja Pirkko Ahosen mielestä lainsäätäjien kannattaisi miettiä ratkaisua, joka mahdollistaisi pankeille niiden tileillä lepäävistä varoista perittävän negatiivisen talletuskoron. Tämä tarkoittaisi, että asiakas maksaisi pankille sen sijaan, että pankki maksaa asiakkaalle. Käytäntö on olemassa jo suuryrityksiä varten.

Akaa-Seura, Lempäälä-Seura, Pälkäne-Seura ja Ylöjärvi-Seura ahkeroivat kotiseutuaatteen ja -työn hyväksi

Tilaajille
Ylöjärvi-Seuran ohjaksissa oleva Minna Sorsa toivoisi, että Pirkanmaan maakunnassa toimivat kotiseutuyhdistykset järjestäytyisivät "väliportaaksi". Maakunnallinen yhteistyö antaisi toiminnalle lisää potkua. (Kuva: Ylöjärven Uutiset)

Suomen Kotiseutuliitto juhlii parhaillaan 70-vuotista taivaltaan. Keskus- ja kattojärjestönä sekä edunvalvojana toimivalla liitolla onkin aihetta maljan kohottamiseen, sillä niin kotiseutuaate kuin -työkin voivat hyvin. Valoisasta tulevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että kaupunkeihin syntyy paljon kaupunginosayhdistyksiä, jotka hakeutuvat liiton siipien suojiin. Pirkanmaan kunnissa on tehty menestyksellistä kotiseututyötä vuosikymmenien ajan. Akaa-Seuralla, Lempäälä-Seuralla, Pälkäne-Seuralla sekä Ylöjärvi-Seuralla pyyhkii hyvin.

Moottorisahataiteilija Juha Käkelä veisti Tampereen raitiotien alta kaadetusta lehmuksesta Pumpulitehtaan tytön, neljä muuta veistosta valmistuvat lähiviikkojen aikana

Tilaajille
Juha Käkelä antaa moottorisahansa laulaa, kun veistäjä tekee viisi teosta Tampereen kuuluista lehmuspölleistä raitiotiereitin kaunistukseksi. Työ on parhaillaan käynnissä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tampereen raitiotien alta kaadetut lehmukset saavat uuden elämän ylöjärveläisen moottorisahataiteilijan Juha Käkelän käsissä. Takamaalla asuva veistäjä innoittui muun muassa Mansen tekstiiliteollisuuden historiasta ja valmisti yhdestä pöllistä Pumpulitehtaan tytön. – Neitokainen tanssahtelee Hämeensillalla, tekijä hymyilee.

Marja Tiura täyttää 50 vuotta: Eduskuntavaalien taannoinen äänikuningatar ei haikaile enää päivänpolitiikkaan, mutta hän haluaa kantaa kortensa kekoon kansalaisaktivistina Lohjalla

Tilaajille
Marja Tiura täyttää 50 vuotta 20. elokuuta, mutta hän siirtää juhlinnan ensi vuoden puolelle. Pirkanmaan äänikuningattareksi eduskuntavaaleissa taannoin kohonnut Tiura ei haikaile enää päivänpolitiikkaan. Hän viihtyy hyvin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtajana. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Vantaalla Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja työskentelevä ja Lohjalla asuva Marja Tiura ei haikaile takaisin päivänpolitiikkaan. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat silti edelleen häntä.  Touhunnainen kertoo vaikuttavansa nykyään asuinkaupungissaan ruohonjuuritasolla. Hän on ollut näkyvästi puolustamassa viisiopettajaisen Lehmijärven koulun toiminnan turvaamista. Kolme kautta eduskunnassa Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana vuosina 1999-2011 toiminut Tiura toivoo, ettei tällä hetkellä vallalla oleva ei-politiikka juurtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Väinölän kesäteatterin Omatunto-näytelmä ammentaa voimansa esittäjiensä eli ihmisyyden tunnustajien yhteisön arvoista

Tilaajille
- Tää on niin tätä, Jouni Marjasen esittämä Jeesus käy toteamassa muutaman kerran Omatunto-näytelmässä. (Kuva: Liina Makkonen)

Tarvitseeko Omatunto-näytelmän miehityksen edes vetää rooleja? Tuovatko Väinölän asukkaat eli ihmisyyden tunnustajien kolmekymmenpäisen yhteisön jäsenet jokapäiväisen arvomaailmansa ja toimintakulttuurinsa suuren yleisön nähtäväksi? Tämä kesäteatteriesitys on täysin omanlaisensa toteutus. Teoksen vahvuus on rikkaassa käsikirjoituksessa, väkevässä ohjauksessa sekä loputtomassa joukkovoimassa.

Muistojen kesäpäivä tapahtumaansa valmistautuvan Hovilan emäntä saa pelargoniat kukoistamaan – somerolaiskartanon näyttelyt esittelevät Ylen puvuston helmiä ja muistoja hurmaavilta 1950- ja 1960-luvuilta

Tilaajille
Kartanonrouva Arja Torkkomäki on todellinen pelargonioiden ystävä. Hovilan kartanon lukuisten huoneiden ikkunoilla on parhaillaan kukkaloisto, joka lumoaa väreillään. Torkkomäki on ideoinut myös Yleisradion puvuston helmistä kootun näyttelyn, jonka Yleisradion puvusto on toteuttanut täksi kesäksi Hovilan päärakennukseen. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Teatterineuvos Sylvi Salonen (1920-2003) diivaili oikein olan takaa vuonna 1998 valmistuneessa Ylen Tuliportaat-draamasarjassa. Leskirouva Sylvi Kaitalan ärhäkän roolin tehneen näyttelijätären uniikki jakkupuku on parhaillaan esillä somerolaisen Hovilan kartanon Ruudun takaa – puvut tarinoivat -kavalkadissa. Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely puolestaan johdattaa kävijän runsaan puolen vuosisadan takaiseen Suomeen. Erityisen kiinnostavia ovat myös emäntä Arja Torkkomäen kasvattamat kymmenet pelargoniat, jotka puhuttelevat värikylläisellä kukkaloistollaan. Tämän viikon lauantaina järjestettävä Muistojen kesäpäivä -tapahtuma tarjoaa kartanomiljöistä innostuneille ihmisille otollisen mahdollisuuden tutustua vuonna 1611 perustettuun kohteeseen. 

Sina Kujansuu löysi mummolansa Marjalanniemestä – käkisalmelainen Nikolai haki kartan kotoaan ja taksari Volodja keksi reitin perille

Tilaajille
Siinä se on! Sina Kujansuun mummola Karjalankannaksella. Talo ja sen piharakennukset ovat edelleen asuttuina. - Älkää koskaan unohtako juurianne, sukunne historiaa, esivanhempienne syntysijoja ja tarinoita. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Aika menettää merkityksensä, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Sina Kujansuu, 76, istuutuu mummolansa pytingin mahtipontiselle rappukivelle heinäkuisena poutapäivänä. Punatukka palaa äitinsä juurille. Hänen katseensa lävistää alkuperäisessä asussaan säilyneen pihapiirin jokaisen hirsikerran kivijalasta harjakattoon. – Haluaisin astella paljain jaloin vuosisatojen aikana tallaantunutta saunapolkua tässä maalaistalossa eläneiden esivanhempieni kanssa ja istua heidän keskuudessaan lempeissä löylyissä kerraten kunkin sukupolven elämänvaiheita ja talon historiaa.

Tangokuninkaallisten valinta pakottaa kysymään, edistääkö Seinäjoen Tangomarkkinat suomalaista tangokulttuuria, entä tuottaako festivaali vahvoja musiikki- ja tanssiesityksiä?

Tilaajille
Seinäjoen Tangomarkkinat on pidetty 35. kerran. Tangokuningas on Johannes Vatjus ja tangokuningatar Pirita Niemenmaa. Aika näyttää, muistaako kansa nämä kuninkaalliset vai hautautuvatko he runsauden sarveen. (Kuva: Top Fogus, J. Pihlaja)

Tangolaulukilpailun tuomaristo puhuu mitä sylki suuhun tuo. Esimerkiksi radio- ja televisiotoimittaja Tarja Närhi kehtasi verrata uransa alkumetreillä olevaa Johannes Vatjusta ainutkertaisuudestaan kansainvälisesti tunnettuun virolaiseen ooppera- ja iskelmälaulajaan Georg Otsiin (1920-1975). Taiteellinen johtaja Martti Haapamäki muistutti Seinäjoen Tangomarkkinoiden tehtävänä olevan suomalaisen tangokulttuurin edistämisen sekä vahvojen musiikki- ja tanssielämysten tuottamisen; hän julkisti kuningattareksi ja kuninkaaksi kruunatut – Kisa-Areenan yleisö alkoi pulputtaa, etteivät uudet tangokuninkaalliset houkuta tanssilavoille eivätkä tanssitaloille. Artisti Jari Sillanpään puheenvuoro oli miehen anteeksipyyntö suuren yleisön hyvin muistamista iskelmälaulajan toistuvista törppäilyistä.