matti.pulkkinen@pirkanmaanlehtitalo.fi

Ensi-ilta koittaa huomenna lauantaina – Tuija Vuolle ammentaa äitiyskokemuksensa Hämeenlinnan Teatterin Madaamit-komediaan

Tilaajille
Tuija Vuolle pääsee elementtiinsä Madaamit-komediassa Hämeenlinnan Teatterissa. Vuolle ammentaa rooliinsa sisältöä niin omasta äitiydestään kuin omasta äidistään. Vuolteen mukaan Hämeenlinnassa nähdään hurja äiti. (Kuva: Hämeenlinnan Teatteri)

Komediantti Tuija Vuolle palaa Madaamit-näytelmään. Konkarinäyttelijä loisti teoksessa runsaat kymmenen vuotta sitten, jolloin se oli Tampereen Teatterin ohjelmistossa. Vuolle iloitsee, että kirjailija ja ohjaaja Tuomas Parkkinen tuo esityksen täysin uudella kärjellä Hämeenlinnan Teatteriin. Madaamit on ensi-illassa lauantaina 12. lokakuuta.

2020-luvun pirkanmaalainen mediatalo on yhtä yllätyksellinen kuin muinainen A. & P. Sirénin Hedelmä-, Herkku- ja Siirtomaatavarainkauppa – monikanavaisuus digi- ja paperisisältöineen kiehtoo kustantajia Olli, Milla ja Hannes Siréniä

Tilaajille
Toimitusjohtaja, kustantaja Olli Sirén sekä hänen lapsensa Milla ja Otto kulkevat vakaasti Martti-isän ja -isoisän ja Aarne-vaarin ja -isoisoisän viitoittamaa tietä, jolla tunnistetaan ja tartutaan toimeen ajan vaatimusten hengessä. Perinteikkäät paikallissanomalehdet laajentavat toimintaansa nyt rytinällä digimaailmaan. Sirénin mediaryppääseen kuuluvat paikallislehdet Akaan Seutu, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Oriveden Sanomat, Sydän-Hämeen Lehti sekä Ylöjärven Uutiset ja paikallisradiot SUN Radio sekä FUN Radio ja kauppakeskusten äänimainontayhtiö Mall Voice. (Kuva: Sami Rievinen/ Valokuvaamo Klik)

Toisen polven pirkanmaalaisella kustantajalla on purtavanaan arvoituksellinen pähkinä. Pirkanmaan Lehtitalon pääomistaja Olli Sirén auraa tietä viidelle juurevalle paikallissanomalehdelle luottaen perinteiseen paperiaviisiin ja uskoen moderniin verkkomaailmaan voimakkaasti kasvavine digisisältötarjottimineen. Median monialayrittäjä rakentaa toimintansa luotettavan ja paikallisesti kiinnostavan sisällön varaan. Mies räväyttää reviirinsä sateenvarjoksi Suomen ensimmäisten mainos- ja paikallisradioiden joukkoon lukeutuvan SUN Radion, jolla voimakkaasti kehittyvää ja kasvavaa maakuntaa pidetään eetterissä paikallisesti asiallisena.

Teatteriarvio: Olemme jo valmiit nauramaan hyväntuulisesti Suomen suurimmalle taideväärennytvyyhdille – Jani Karvinen steppaa liukkaasti taidekauppias Jouni Rannan jalanjäljissä

Tilaajille
Näyttelijä Jani Karvinen pääsee täyteen vauhtiinsa taidekauppias Jouni Rantaa esittäessään. Vilpitön mieli -musiikkikomedia lepää vahvasti Karvisen ammattitaidon varassa. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa! Suomalaiset ovat jo sujut maamme historian suurimman taideväärennysvyyhdin suhteen. Tampereen Komediateatterin teatterinjohtaja Panu Raipia on onnistunut kirjoittamaan ja ohjaamaan musiikkikomedian, joka on balsamia niidenkin arvomaalausten ostajien haavoille, jotka syntyivät hyväuskoisille hoopoille mittavien rahasummien menestyksistä. Jo kirjana suuren yleisön käsissä hyvin kulunut Vilpitön mieli on taipunut jouhevasti myös näytelmäksi. Esityksen keskiössä on ehdottomasti näyttelijä Jani Karvinen, joka on kuin ilmetty taidekauppias Jouni Ranta. Lidlin mainoksissa epäilevänä Tuomaksena jöröttävä Ranta on tässä kappaleessa liukas kuin linkkuveitsi. Myös Ola Tuominen ja Petra Karjalainen menestyvät estradilla lukuisissa rooleissaan, mutta ehdottomasti tämä tarina on Karvisen suurta juhlaa. 

Arvio: Tampereen Teatterin musikaalituotannon Notre Damen kellonsoittaja kunnioittaa kirjoittajansa halua ajaa taiteellaan yhteiskunnallisia asioita – oikeudenmukaisuuden ulkopuolelle rajatut ihmiset tulevat nähdyiksi. Teatterisali henkii ranskalaista gotiikkaa ilkeännäköisistä vedensyöksijäpatsaista mystisiin ruusuikkunoihin. Briljantti toteutus syntyy tekijöidensä ehdottomasta rakkaudesta Victor Hugon luomiin hahmoihin.

Tilaajille
Näyttelijä Petrus Kähkönen lunastaa kaikki odotukset vaativassa nimiroolissa Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja -musikaalissa. Hänen suorituksensa on kaikilla mittareilla tarkasteltuna kiitettävä. (Kuva: Tampereen Teatteri)

Maailman tunnetuimpiin nähtävyyksiin lukeutuva ranskalaisten kansallisaarre Notre Dame on nyt Mansessa. Tampereen Teatterin sali on Notre Damen kellonsoittaja -lavastuksessaan kuin esikuvansa, jykevä arkkitehtuurin ja rakennustaiteen mestariteos Île de la Cité -saarella Pariisin sydämessä.

Arvio: Ritva Oksasen Rakasta minut vahvaksi -tulkinta jää lattean elottomaksi Aleksanterin teatterissa – Puhkiesitetyt laulut nakertavat puhtia Aino Suholan nohevilta teksteiltä

Tilaajille
Rakasta minut vahvaksi -esitys oli vielä raakile viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Näyttämöllä olivat Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen. (Kuva: Aleksanterin teatteri)

Matti Kuikkaniemen Ritva Oksaselle ja Pedro Hietaselle dramatisoima ja ohjaama Rakasta minut vahvaksi -esitys ei saanut kantavaa tuulta siipiensä alle viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Tunnettujen laulujen ja kirjailija Aino Suholan tekstien kudelma kärsi keskeneräisyydestä. Näyttämöllä hyöri hermostunut taiteilija, joka ei saanut voimaa edes vakiorepertuaariinsa kuuluviin biiseihin saati sitten jo vuosikymmenien aikana peruskaurakseen muodostuneisiin luottokirjoittajan…

Panu Rajala kirjoitti romaanin runoilija Yrjö Jylhästä 80 vuotta sitten käydyn talvisodan sankareiden kunniaksi. Kirjailija toivoo Erään soturin loppu -teoksen päätyvän kuunnelmaksi ja monologiksi. Jylhä ansaitsee paikan kansakunnan kaapin päällä paitsi sotarunoilijana myös Tulenkantajat-ryhmän voimahahmona ja maailmanrunouden etevänä suomentajana.

Tilaajille
Kirjailija Panu Rajala toivoo, että suomalaiset muistaisivat ja arvostaisivat sotarunoistaan ja upeista käännöstöistään kuulua Yrjö Jylhää. Rajalalta on ilmestynyt romaani Yrjö Jylhän elämän traagisista viimeisitä vaiheista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi marraskuun viimeisenä päivänä 80 vuotta. Kirjailija, professori Panu Rajala on palannut maineikkaan sotarunoilijan Yrjö Jylhän (1903-1956) elämän loppuvaiheisiin juuri ilmestyneessä romaanissaan Runoilija Yrjö Jylhän tragedia – Erään soturin loppu. Kirjoittajan mukaan teos on kunnianosoitus kaikille talvisodan sankareille. Rajala soisi, että suomalaiset palauttaisivat muistiinsa Jylhän kansalliset saavutukset paitsi sodan kuvaajana myös suomalaista kirjallisuutta uudistaneen Tulenkantajat-ryhmän näkyvänä voimana ja maailmanrunouden mestarillisena kääntäjänä.

Asuntomarkkinoilla on monet kasvot, ja moni perinne on murroksessa. Ostotoimeksiantosopimus kasvattaa suosiotaan. Nuori, sinkku ensiasunnonostaja saattaa valita kodikseen kahden huoneen torpan. Pirkkalassa kohteet menevät kuumille kiville. Maaseutupitäjien kiinteistöt houkuttavat edullisuudellaan. Lapsiperheet karttavat homekoulujen läheisyyttä.

Tilaajille
Asuntokaupalla on monet kasvot. Sp-Koti Aulan yrittäjä Johanna Peltonen sanoo, että kodin hankkijat aktivoituvat, kun heidän elämänpiirissään tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat asumiseen. - Kysyntää on koko ajan, hän korostaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Myyjät ja ostajat tekevät asuntomarkkinasta moni-ilmeisen. Kuhina tuo mieleen maailmankuulun Marrakechin Taikurien torin ja sitä ympäröivät basaarit kaupustelijoineen, tempuntekijöineen ja kirjureineen.  Aula Kodit Oy:n (Sp-Koti Aulan) yrittäjä Johanna Peltonen muistuttaa, etteivät valtakunnan asuntokauppauutiset kerro juuri mitään pirkanmaalaisesta arkitodellisuudesta. Kasvumaakunta tarjoaa toimialalle myönteisesti kehittyvät markkinat. Kun ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, hän tavallisesti ostaa oman kodin.

Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komedia osoittaa seksin olevan herkkua. Johanna Reilin vetää Ulriikan roolinsa viimeisen päälle kiihottuen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lasse Sandbergin Gabriel on kovaotteisuudessaan lipevä kuin linkkuveitsi mutta hän ei ole kyltymätön häntäheikki!

Tilaajille
Johanna Reilin saa komean sulan päähineeseensä Ulriikan roolistaan. Hän kannattelee taituruudellaan Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komediaa. Gabrielina nähtävä komistus Lasse Sandberg tekee miehen työn ja tuo näyttämölle oikukkaan nimihenkilön. (Kuva:Hämeenlinnan Teatteri)

Mika Waltarin tykittämällä muutamassa päivässä vuoden 1945 suvena kirjoittama tragikomedia Gabriel, tule takaisin puree kunnolla teatteriyleisöön edelleenkin. Hämeenlinnan Teatterin toteutuksesta tulee yhtä suosittu kuin näytelmä oli kantaesityspaikassaankin Helsingin Kansanteatterissa syyskaudesta 1945 lähtien. Jukka Keinosen ohjaus nostaa vetonauloiksi uskomattomiin suorituksiin yltävät näyttelijät. Pisimmän korren vetää tällä kerralla Ulriikan roolin tekevä Johanna Reilin, joka näyttää katsojille, mitä G-pisteen löytyminen saa aikaiseksi.

Ensi-ilta perjantaina Aleksanterin teatterissa: Sanataiteilija Aino Suholan esikoisteoksesta tuli painokoneiden lempilapsi. Rakasta minut vahvaksi -kirjaa eivät kustantajatkaan ole osanneet luokitella mihinkään kirjallisuuden lajiin. Teatterineuvos Ritva Oksanen ja muusikko Pedro Hietanen tuovat laukaalaiskirjailijan koskettavat tekstit dramaturgi Matti Kuikkaniemen ohjaamana Aleksanterin teatterin yleisöille perjantaisesta ensi-illasta lähtien.

Tilaajille
- Perjantaina 6. syyskuuta Aleksanterin teatterin katsomon kuudennella penkkirivillä istuu nöyrä ja kiitollinen kirjailija, joka saa kokea sanomansa saatetuksi ihmisille kahden hienon taiteilijan tulkitsemana, Aino Suhola miettii Rakasta minut vahvaksi -esityksen premiäärin aattona.

Helsinkiläinen Aleksanterin teatteri valmistautuu perjantaiseen ensi-iltaansa, jossa yleisölle tarjoillaan laukaalaisen toimittaja-kirjailija Aino Suholan sananrieskaa. Teatterineuvos Ritva Oksasen ja muusikkolegenda Pedro Hietasen siivittämä Rakasta minut vahvaksi runo- ja laulukudelma ammentaa riemastuttavan, syvällisen ja koskettavan sisältönsä sanataiteilijan moni-ilmeisestä tuotannosta: runoelmista, romaaneista sekä elämäkerroista. Kirjallisuuden lajeihin mukautumaton esikoisteos tekee Suomessa kirjallisuuden historiaa; Rakasta minut vahvaksi kuluu sukupolvesta sukupolveen lukijoiden käsissä – teoksesta on otettu jo historialliset 14 painosta.