Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen Toijalan terveysasemalla viime keskiviikkona järjestämä Luomihuolipäivä sai ihmiset liikkeelle. Päivän ajat varattiin jo hyvissä ajoin, ja Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajat Paula Ylinen ja Marjo Virkki ottivat kahdeksan tunnin aikana vastaan 40 luomista huolestunutta kävijää, joista neljä ohjattiin jatkotutkimuksiin. Terveysasemalla oli järjestetty mahdollisuus myös luomen poistoon.
Urjalasta vastaanotolle tullut Tuija Salo kertoo harkinneensa jo pitkään luomien tarkistuttamista, mutta myöhästyneensä viime vuonna Urjalassa järjestetystä luomihuolipäivästä. Tietoa hän kaipasi kasvoissa olevista luomista, jotka osoittautuivat vaarattomiksi rasvaluomiksi.
– Ne eivät ole pahemmin huolestuttaneet muuta kuin ulkonäöllisesti, mutta aion kyllä mennä leikkauttamaan suuremmat pois, hän suunnittelee.
Salon mukaan maksuton luomihuolipäivä on helppo tapa huolehtia terveydestään.
– Minä ainakin olen sellainen, että en saa aikaiseksi itse tilata aikaa ja mennä tutkimuksiin. Tämä on helpompi tapa ja täältä ohjataan kyllä eteenpäin, jos tarvetta on.
Suurennuslasi ja luuppi apuna
Sairaanhoitaja Marjo Virkki kertoo, että luomet käydään tarkastuksessa läpi suurennuslasia, luuppia ja myös sormia apuna käyttäen. Huomiota kiinnitetään muun muassa luomen kokoon, väriin, muotoon ja malliin. Tarkastuksessa käydään läpi myös muut kehon luomet.
– Jos luomi on erilainen kuin yksikään muu luomi tai se alkaa kutista selkeästi, kannattaa sitä lähteä ainakin näyttämään. Luomessa voi olla myös erilaisia tuntemuksia. Ihmiset saattavat kuvailla luomia jännillä sanoilla, kuten että se nyppii, tuikkii, vetää ja tuntuu, kertovat sairaanhoitajat Marjo Virkki ja Paula Ylinen.
Hoitajien mukaan hyvälaatuiset luomet ovat yleensä pyöreitä tai soikeita, jonka puoliskot ovat toistensa pelikuvat.
– Sen sijaan epämääräisen mallinen, piparkakkumainen, sakarainen tai olemassa olevan luomen ympärille ilmestyvät pienet satelliittiluomet ovat hälytysmerkkejä, kuten myös verta vuotava luomi. Ruskean sävyt ovat terveitä luomen värejä, mutta punainen, musta ja sininen ovat hälytysvärejä, hoitajat opastavat.
Luomihuolipäivissä hoitajat neuvovat myös suojaamaan ihoa palamiselta. Marjo Virkin mukaan ihosyövissä näkyy suomalaisten etelänmatkailu.
– Kun suomalaiset aloittivat 60–70-luvuilla etelänmatkailun, ihon palamiskertojen ja ihosyövän välisestä yhteydestä ei ollut vielä tietoa. Nyt kerätään sitä satoa.
Suurin osa luomista sijoittuu ylävartalon, käsien ja kasvojen alueelle, mutta hoitajat ovat nähneet luomia myös varpaanväleissä ja jalkapohjissa.
– Sitä ei tiedetä, miksi ihmisille tulee luomia, mutta jos on luomirikkaat vanhemmat, myös osa lapsista perii tämän ominaisuuden.
Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajien Paula Ylisen (vas.) ja Marjo Virkin mukaan luomihuolipäivään saa lähtemään esimerkiksi lähisuvussa todettu ihosyöpä tai luomen sijainti hankalassa paikassa. Myös puoliso saattaa patistaa kumppanin tarkastukseen. Akaan Luomihuolipäivän kävijöistä naisia oli hieman miehiä enemmän.
Viimeisimmät kommentit