Kylmäkosken työväentalo sai uuden peltikaton

Kattopeltiseppä Thomas Hummel on ollut rakentamassa Kylmäkosken työväentalon uutta peltikattoa.

Vuonna 1907 rakennettu Kylmäkosken työväentalo on saanut uuden konesaumatun peltikaton, jonka pitäisi kestää seuraavat sata vuotta. Kylmäkosken työväenyhdistyksen puheenjohtajan Matti Hautamäen mukaan 370-neliöisen vesikaton uusiminen oli välttämätöntä.

– Katolta on tullut suuret vesivuodot sisälle. Vanha peltikatto oli asennettu vuonna 1975, minkä jälkeen katolle ei ollut tehty mitään. Se oli läpeensä ruostunut ja saumat ratkeilivat.

Työväenyhdistys sai alkuvuodesta vesikaton uusimiseen 40 000 euron korjausavustuksen, joka oli Suomen Kotiseutuliiton tänä vuonna jakamista valtionavustuksista suurin. Työväenyhdistyksen puheenjohtajan Matti Hautamäen mukaan avustusraha on saatu riittämään projektiin, kun aputöitä on tehty talkoilla.

Uuden katon on suunnitellut akaalainen Insinööritoimisto Matti Laine ja työn on tehnyt akaalainen Rakennuspalvelu A. Niemi, jonka ammattitaitoa työväenyhdistyksen puheenjohtaja kiittelee ensiluokkaiseksi.

Vanha katto jätepellistä

Vastaava työnjohtaja Antti Niemi ja kattopeltiseppä Thomas Hummel kuvailevat vanhan katon kuntoa surkeaksi ja saumoja väärin tehdyiksi. Miehet arvelevat, että materiaalina on ollut jätepelti.

– Saumat olivat nousseet pystyyn, ja ehkä jää oli aukonut saumoja vuosien varrella, Niemi ja Hummel toteavat.

Kylmäkosken työväenyhdistys sai alkuvuodesta vesikaton uusimiseen 40 000 euron korjausavustuksen.

Uusi peltikatto on rakennettu vanhan päälle, jonka alla vielä pärekatto. Vanhan ja uuden katteen välissä on tuuletusrako.

– Vanhoja peltejä ei kannattanut lähteä purkamaan, koska sen alla on sata vuotta vanha päre. Se olisi ollut iso homma purkaa kattorakenne kokonaan, kertoo kattopeltiseppä Thomas Hummel.

Sinkittyä peltiä oleva katto saa parin vuoden päästä pintaansa vielä tummanharmaan maalin.

Sisätilat odottavat korjausrahaa

Seuraavaksi korjausta odottavat työväentalon sisätilat. Seinissä näkyy veden valumajälkiä ja lattia on kulunut. Matti Hautamäen mukaan seinärakenteita ei tarvitse purkaa, mutta vanhat tapetit pitää uusia, pahvit oikoa ja tarvittaessa vaihtaa. Lattiat hiotaan ja lakataan ja salin puolipaneelit maalataan.

– Edellinen sisäremontti on tehty vuonna 81. Olisi jo aika vaihtaa ilmettä viihtyvyyden kannalta muutenkin.

Vettä on valunut sisään piippujen juurista ja katon saumoista kaatosateilla ja sopivalla tuulensuunnalla. Hautamäen mukaan pahin tilanne oli viime kesänä.

Yhdistys hakee myös sisätilojen remonttiin korjausrahaa Suomen Kotiseutuliitolta. Työväenyhdistyksen puheenjohtajalla Matti Hautamäellä ei ole vielä tarkkaa arviota remontin hinnasta, mutta pelkästään lattioiden hiominen ja lakkaus maksavat 4500–5500 euroa.

Jos Kotiseutuliitto myöntää tarkoitukseen avustusta, työväentalon sisätiloja päästään remontoimaan keväällä 2016. Jos päätös on kielteinen, yhdistys harkitsee avustuksen hakemista muualta.