Huoli Suomesta sävytti itsenäisyyspäivän puheita

Itsenäisyyspäivää vietettiin Akaassa perinteisin menoin. Suomen liput kauppatorilla Toijalassa nousivat päivän sarastaessa. Kunniakäynnit sankarihaudoilla, Karjalaan jääneiden vainajien ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeillä Kylmäkoskella, Toijalassa ja Viialassa toivat mieliin itsenäisyytemme vaikeita vuosia. Päivä huipentui kaupungin itsenäisyysjuhlaan niin lapsille kuin aikuisillekin. Illan hämärtyessä syttyivät kynttilät useimpien kotien ikkunoissa muistuttamaan kansallisen itsenäisyyden tärkeydestä. Toijalan Eräveikkojen tuomat kynttilät valaisivat Toijalan sankarihaudat.

Itsenäisyyspäivänä laskettiin seppeleet Akaassa myös kolmelle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeille. Luovutetusta Karjalasta evakoitiin lähes 500 000 suomen kansalaista, mutta Karjalan pääasiassa hävitetyissa kalmistoissa nukkuu edelleen tuhansia suomalaisten omaisia. Kuvassa Jaakko Halonen (vas.) ja Pertti Rupponen laskemassa seppelettä Kylmäkosken muistomerkille.

Itsenäisyyspäivänä laskettiin seppeleet Akaassa myös kolmelle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeille. Luovutetusta Karjalasta evakoitiin lähes 500 000 Suomen kansalaista, mutta Karjalan pääasiassa hävitetyissä kalmistoissa nukkuu edelleen tuhansia suomalaisten omaisia. Kuvassa Jaakko Halonen (vas.) ja Pertti Rupponen laskemassa seppelettä Kylmäkosken muistomerkille.

Oma kotiseutu on tärkeä

Sankarihaudoilla Toijalassa ja Viialassa puhunut Akaan valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Markku Anttila (kesk) muistutti itsenäisyyden ulottuvuuksista niin lähelle kuin kauaskin.

– Kansakunnan itsenäisyydestä halutaan pitää kiinni. Se on tunnetasolla ymmärrettävää, jos ei tiedetä mitä uusi aika tuo tullessaan. Muutostilanteissa ihmisiä on alkanut kiinnostaa kunnan historia ja oman suvun historia. Hyvien ja kattavien kirkonkirjojen vuoksi tutkittavaa on saatavilla kaikkien käyttöön. Halutaan tietää, miten suomalaiset ovat asuneet ja mistä he ovat tulleet. Kotiseutuharrastus ja asukastoiminta ovat lisääntyneet varsinkin niissä kunnissa, missä kuntia on liittynyt yhteen. Yhteenkuuluvuus on lisääntynyt muutenkin. Yhteisellä synnyin- ja asumisalueella on yhdistävä voima, pohti Markku Anttila.

Kaveria ei jätetä

Suomi on Markku Anttila mukaan valtiona osa kansainvälistä yhteisöä ja meille heijastuvat myös maailmantalouden vaihtelut. Huonoina aikoina Suomi on kyennyt kokoamaan voimansa ja selviämään.

– On monta asiaa, mitä voimme oppia näissä haastavissa talous- ja väestöpoliittisissa ongelmissa menneiltä sukupolvilta ja varsinkin viime sotiemme ajat kokeneilta. Näitä ovat yhteisvastuu, yhteiseen hiileen puhaltaminen ja omavaraisuus meille tärkeissä asioissa. Kiteytettynä se voisi olla – kaveria ei jätetä, sanoi Anttila.

Hyvinvointi on yhteistyötä

Jumalanpalveluksessa Kylmäkoskella saarnannut eläkkeellä oleva lähetystöneuvos Ilari Rantakari sanoi suomalaisten rakentaneen hyvinvointivaltion yhteisymmärryksessä, ei verisesti riidellen.

Lähestystöneuvos Ilari Rantakari pelkää, että eriarvoisuus Suomessa kasvaa.

Lähestystöneuvos Ilari Rantakari pelkää, että eriarvoisuus Suomessa kasvaa.

– Vahvuutemme on ollut yhtenäisyys ja yhteishenki, vaikka itsenäisyytemme alku oli kaikkea muuta – kun se alkoi jopa veljessotana, jonka haavoista on kärsitty pitkään. Vasta talvi- ja jatkosota muuttivat asennoitumisemme, kun opimme eri suuntiin vetämisen ja heikkouden sijaan rakentamaan kaikkien yhteiskuntaryhmien yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä.

Itsenäisyyspäivänä Rantakari kehotti muistelemaan suomalaisten keskeisiä saavutuksia murehtimisen sijaan. Töitä hyvinvoinnin säilyttämiseksi on edessä paljon, mutta suomalaisilla on pohja, mistä ponnistaa.

– Jo 70 vuotta on kestänyt rauhantila. Meillä on toimiva, turvallinen, arvostettu kansanvaltainen ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta. Hyvät suhteet niin naapureiden kanssa kuin yhteisessä Euroopan unionissa, Yhdistyneissä Kansakunnissa, keskeisissä kansainvälisissä instituutioissa sekä kaikkialla maailmassa. Elintasomme on korkea ja tulojakomme – korkeatuloisten ja marginalisoituvien väestöosien noususta huolimatta – varsin tasainen. Mutta väliin putoajia ja syrjäytyneitä sekä työttömiä on liian paljon, sanoi Rantakari.

– Kansainvälisissä arvoissa olemme viime vuosina usein paistatelleet kärkisijoilla, on sitten kysymys koulutusjärjestelmästä, vähäisestä korruptiosta, kilpailukyvystä tai 3A-luottoluokituksesta. Elinympäristömme on kansainvälisten mittapuiden mukaan korkeatasoinen, kansakunta varsin yhtenäinen kaikissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja taloutemme hoitokin on ollut arvostettua.

Ongelmat nähtävissä

Suomen menestymistä jatkossakin ei lähetystöneuvos Rantakarin mielestä ainakaan vielä kumoa ennusteet kansantalouden heikkenemisestä, jopa taantuma, valtiontalouden kestävyysvaje, kuntien talouden ja rakenteiden välttämätön korjaustarve, huoli ikääntyvän väestön palveluista, Nokian toimintojen myynti tai kaivosten ympäristöhaitat.

– Näihin päiviin asti meitä on auttanut sodanjälkeinen ymmärrys siitä, että kaveria ei jätetä, ja menestyksemme takaa vain yhtenäisyys ja yhteistyökyky. Arvojamme ovat olleet yhteisvastuullisuus, myös maailmanlaajuinen yhteisvastuu, jokaiselle kuuluva inhimillinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä kohtuullinen toimeentulo sekä heikosta ja erilaisista huolehtiminen. Erilaisia saattavat olla myös maahamme kauempaa muuttaneet erilaiset vähemmistöt. Maahanmuuttajia tarvitsemme jo väestörakenteemmekin huomioon ottaen, muistutti Ilari Rantakari.

Lähetystöneuvos Ilari Rantakari kysyi myös, ovat asenteemme ja arvomme muuttumassa.

– Unohdammekohan senkin, miten Suomea autettiin sodan jälkeen. Onko itsekkyytemme aika hyvinvoivana ja vauraana kansakuntana – jonka vauraus on osin perustunut siirtomaavallan hedelmiin, vaikka emme itse ole olleet siirtomaana, olemme hyötyneet muista – eristämässä meitä oikeudenmukaisesta ja kehitys- ja kauppayhteistyöstä.

Nuorten motivaatio hukassa

Akaan kaupungin itsenäisyysjuhlassa puhunut valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) totesi pelkästään viime vuoden aikana Suomen suurteollisuudesta lähteneen yli 10 000 työpaikkaa. Hyvinvointia ei enää saa nojaamalla vanhoihin menestystekijöihin, vaan meidän on löydettävä kokonaan uutta tekemistä.

Puheenjohtaja Kallioinen pohti, kuinka hyvinvointivaltio säilytetään, kun juuri julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan, esimerkiksi nuorten osaaminen matematiikassa on romahtanut.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Saila Kallioisen mielestä oppivelvollisuusiän nosto on vain yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Maa tarvitsee Kallioisen mielestä syvällisemmän asennemuutoksen - koulussa oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Saila Kallioisen mielestä oppivelvollisuusiän nosto on vain yksi keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Maa tarvitsee Kallioisen mielestä syvällisemmän asennemuutoksen – koulussa oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

– Syynä tilanteeseen on nyt nostettu esiin muun muassa vanhentuneet opetustavat, teknologia, mutta myös lasten ja nuorten oma motivaatio ja yleisesti asenteet. Elämä on pinnallistunut ja viihteellistynyt. Monet tavoittelevat vain hetkellistä huvia ja hyvänolon tunnetta, ei haluta ponnistella pitkäjänteisesti jonkin asian saavuttamiseksi. Oppiminen on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa.

Pisa-tutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein OECD:n jäsenmaissa asuvien 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. Tutkimus paljastaa, kuinka nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän edellyttämiä tietoja ja taitoja. Ja nyt näyttää siltä, että suomalainen nuori ei paljon koulusta välitä.

– Matematiikan osalta tulos oli osin odotettu, sillä jo muut aiemmin tehdyt tutkimukset ovat kertoneet samaa. Matematiikassa suomalaisten nuorten tulokset ovat heikentyneet huomattavasti, sanoi Kallioinen, joka on havainnut saman ilmiöin työssään Tampereen teknisessä yliopistossa.

Akaan kaupungin itsenäisyysjuhla kokosi tänä vuonna Pappilan koululle noin sata juhlijaa.

Akaan kaupungin itsenäisyysjuhla kokosi tänä vuonna Pappilan koululle noin sata juhlijaa.

Liian moni nuori syrjäytyy

Motivaatio on hukassa, mutta liian moni nuori syrjäytyykin.

– Osana kuntiakin koskevaa rakenneuudistusta hallitus on laajentamassa muun muassa oppivelvollisuutta yhdellä vuodella. Tällä tavoitellaan sitä, että entistä pienempi osa nykyisin peruskoulunsa päättävistä jäisi ilman minkäänlaista jatkokoulutuspaikkaa. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeää, että jokainen nuori löytää paikkansa tässä yhteiskunnassa, sanoi Kallioinen.

Puheenjohtaja Saila Kallioinen huomautti myös, että muutoksia opetukseen vaativien on muistettava, että suomalaisissa kouluissa ei edelleenkään saa opiskella kansainvälisiä tutkimuksia tai muita kokeita varten, vaan elämää varten.

Tunnustusta osaamisesta

Akaan itsenäisyysjuhlassa Vuoden Urheilija 2013-kunniakirjan ja stipendin sai futsalmaalivahti Tuomas Kallioinen, joka tällä hetkellä on muun muassa Suomen futsaljoukkueen maalivahti.

Kulttuuripalkinnon sai odotetusti TaideAkaa, joka pääosin menestyksellisesti vienyt eteenpäin Akaassa ympäristötaidetapahtuma Näkymää jo 11 vuoden ajan.

Akaan itsenäisyysjuhla musiikista vastasi naisduo Puhti. Kuvassa pohjoiskarjalaisten nuorten lystinpitoa 1800-luvun loppupuolella.

Akaan itsenäisyysjuhla musiikista vastasi naisduo Puhti. Kuvassa pohjoiskarjalaisten nuorten lystinpitoa 1800-luvun loppupuolella.

Yrittäjäpalkinnon sai jo vuosikymmeniä maidon pakkausjärjestelmiä kehittävä ja valmistava Akaassa kotipaikkaansa pitävä pörssiyhtiö Elecster Oyj. Kansainvälinen Electer operoi erityisesti maissa, joissa raaka-aineen kylmäketjua ei voida taata.

Palkinnon vastaanottanut Elecsterin hallituksen puheenjohtaja Jukka Halonen oli silmin nähden ilahtunut huomionosoituksesta.

– Akaa on meidän kotipesämme ja meille kaikille electeriläisille on tärkeää, että kotipesä on kunnossa ennen kuin lähtee maailmalle. Pitää olla päivähoito ja koulutusjärjestelmät kunnossa, pitää olla terveydenhuolto kunnossa – rakennukset kunnossa. Peruspalvelujen pitää toimia hyvin ja se on kaupungin ja täällä toimivien yritysten yhteispeliä – joukkuepeliä, josta pitää sanoa myös kiitos kun on aihetta.

Elecster Oyj:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Halosen mielestä kapungin yrittäjäpalkinto kuuluu kaikille yrityksen työntekijöille. Elecster on joukkuepelaaja.

Elecster Oyj:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Halosen mielestä kapungin yrittäjäpalkinto kuuluu kaikille yrityksen työntekijöille. Elecster on joukkuepelaaja.

Toijalan aseman seutu kuntoon

Jukka Halonen toivoi myös, että Toijalan rautatieasemaa ja sen ympäristöä kehitettäisiin nykyistä voimakkaammin. Hän sijoittaisi asemalle jopa kaupungin toimintoja, jotta se säilyisi toimivana.

– Tarvitsemme pysäköintipaikkoja syöttöliikenteelle ja tarvitsemme asemalle myös kaupallisia palveluja. Asema on nyt toisarvoisessa kunnossa, eikä se voi olla kenenkään etu, sanoi Jukka Halonen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?