Pirkanmaa

Asuntomarkkinoilla on monet kasvot, ja moni perinne on murroksessa. Ostotoimeksiantosopimus kasvattaa suosiotaan. Nuori, sinkku ensiasunnonostaja saattaa valita kodikseen kahden huoneen torpan. Pirkkalassa kohteet menevät kuumille kiville. Maaseutupitäjien kiinteistöt houkuttavat edullisuudellaan. Lapsiperheet karttavat homekoulujen läheisyyttä.

Tilaajille
Asuntokaupalla on monet kasvot. Sp-Koti Aulan yrittäjä Johanna Peltonen sanoo, että kodin hankkijat aktivoituvat, kun heidän elämänpiirissään tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat asumiseen. - Kysyntää on koko ajan, hän korostaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Myyjät ja ostajat tekevät asuntomarkkinasta moni-ilmeisen. Kuhina tuo mieleen maailmankuulun Marrakechin Taikurien torin ja sitä ympäröivät basaarit kaupustelijoineen, tempuntekijöineen ja kirjureineen.  Aula Kodit Oy:n (Sp-Koti Aulan) yrittäjä Johanna Peltonen muistuttaa, etteivät valtakunnan asuntokauppauutiset kerro juuri mitään pirkanmaalaisesta arkitodellisuudesta. Kasvumaakunta tarjoaa toimialalle myönteisesti kehittyvät markkinat. Kun ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, hän tavallisesti ostaa oman kodin.

Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komedia osoittaa seksin olevan herkkua. Johanna Reilin vetää Ulriikan roolinsa viimeisen päälle kiihottuen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lasse Sandbergin Gabriel on kovaotteisuudessaan lipevä kuin linkkuveitsi mutta hän ei ole kyltymätön häntäheikki!

Tilaajille
Johanna Reilin saa komean sulan päähineeseensä Ulriikan roolistaan. Hän kannattelee taituruudellaan Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komediaa. Gabrielina nähtävä komistus Lasse Sandberg tekee miehen työn ja tuo näyttämölle oikukkaan nimihenkilön. (Kuva:Hämeenlinnan Teatteri)

Mika Waltarin tykittämällä muutamassa päivässä vuoden 1945 suvena kirjoittama tragikomedia Gabriel, tule takaisin puree kunnolla teatteriyleisöön edelleenkin. Hämeenlinnan Teatterin toteutuksesta tulee yhtä suosittu kuin näytelmä oli kantaesityspaikassaankin Helsingin Kansanteatterissa syyskaudesta 1945 lähtien. Jukka Keinosen ohjaus nostaa vetonauloiksi uskomattomiin suorituksiin yltävät näyttelijät. Pisimmän korren vetää tällä kerralla Ulriikan roolin tekevä Johanna Reilin, joka näyttää katsojille, mitä G-pisteen löytyminen saa aikaiseksi.

Ensi-ilta perjantaina Aleksanterin teatterissa: Sanataiteilija Aino Suholan esikoisteoksesta tuli painokoneiden lempilapsi. Rakasta minut vahvaksi -kirjaa eivät kustantajatkaan ole osanneet luokitella mihinkään kirjallisuuden lajiin. Teatterineuvos Ritva Oksanen ja muusikko Pedro Hietanen tuovat laukaalaiskirjailijan koskettavat tekstit dramaturgi Matti Kuikkaniemen ohjaamana Aleksanterin teatterin yleisöille perjantaisesta ensi-illasta lähtien.

Tilaajille
- Perjantaina 6. syyskuuta Aleksanterin teatterin katsomon kuudennella penkkirivillä istuu nöyrä ja kiitollinen kirjailija, joka saa kokea sanomansa saatetuksi ihmisille kahden hienon taiteilijan tulkitsemana, Aino Suhola miettii Rakasta minut vahvaksi -esityksen premiäärin aattona.

Helsinkiläinen Aleksanterin teatteri valmistautuu perjantaiseen ensi-iltaansa, jossa yleisölle tarjoillaan laukaalaisen toimittaja-kirjailija Aino Suholan sananrieskaa. Teatterineuvos Ritva Oksasen ja muusikkolegenda Pedro Hietasen siivittämä Rakasta minut vahvaksi runo- ja laulukudelma ammentaa riemastuttavan, syvällisen ja koskettavan sisältönsä sanataiteilijan moni-ilmeisestä tuotannosta: runoelmista, romaaneista sekä elämäkerroista. Kirjallisuuden lajeihin mukautumaton esikoisteos tekee Suomessa kirjallisuuden historiaa; Rakasta minut vahvaksi kuluu sukupolvesta sukupolveen lukijoiden käsissä – teoksesta on otettu jo historialliset 14 painosta.

Hämeenlinnan Teatteri avaa syksynsä klassikolla Gabriel, tule takaisin. Filosofian tohtori Panu Rajalan mukaan Mika Waltari löysi aiheen Gabriel tule takaisin -näytelmäänsä Helsingin alamaailmasta, jonne hän katosi ryyppyputkiensa ajaksi raskaiden kirjoitusjaksojen jälkeen. Naisten hurmurina kunnostautunut Ruben Auervaara ei ollut Waltarin teoksen innoittajana. Rajalan mielestä naiset eivät muutu milloinkaan, vaan he kaipaavat enkelien oloisia lohduttajia!

Tilaajille
Panu Rajala on perehtynyt tarkasti kirjailijasuuruus Mika Waltarin elämään ja tuotantoon. Hän kirjoitti Waltarin kattavan elämäkerran. Rajalan mukaan ahkera Waltari tarvitsi kovan työnteon vastapainoksi vapautumista, ja silloin herraskainen kirjailija sukelsi ryyppäämään Helsingin alamaailmaan. Kateissa ollessaan Waltari saikin ainekset häneltä tilattuun näytelmään, Gabriel, tule takaisin. Siitä tuli heti ilmestyttyään vuonna 1945 suuri menestys, jota kauhoi Helsingin Kansanteatteri. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Jo vuonna 1945 Helsingin Kansanteatterissa kantaesityksensä saanut Mika Waltarin esitetyin näytelmä Gabriel tule takaisin on huippuajankohtainen parhaillaan elettävällä nettirakkaushuijausten kukoistuskaudella. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina pitkän päivätyön tehnyt Panu Rajala korjaa yleistä harhakäsitystä, ettei akateemikko käyttänyt kapteeni ja johtaja G. Lindströmin esikuvana aikanaan paljon julkisuutta saanutta huijaria ja varasta Ruben Auervaaraa. Rajalan mukaan Waltari löysi tragikomediansa ainekset Helsingin alamaailmasta, jossa kirjailija kuuli ryyppyreissujensa aikana mitä kummallisemmista lemmenseikkailuista.

25 miljoonaa euroa koneisiinsa ja tiloihinsa investoiva Kalaneuvos Oy aikoo kaksinkertaistaa liikevaihtonsa viidessä vuodessa – sastamalalainen perheyritys odottaa yhteiskunnallista kalakeskustelua kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi

Tilaajille
Pirkanmaa tarvitsee myönteisiä yritysuutisia. 44-vuotiasta sastamalaista perheyritystä, Kalaneuvos Oy:tä luotsaava toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää kalankysynnän kasvavan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Perheyritys satsaa laitteisiinsa, koneisiinsa ja tiloihinsa parhaillaan 25 miljoonaa euroa. Kalanjalostaja palkkaa parhaillaan lisää työntekijöitä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kalanjalostuksen suomalainen uranuurtaja Kalaneuvos Oy vartoaa perusteellista yhteiskunnallista debattia kotimaisesta kala-alasta. 44-vuotiaan perheyrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää, että syvällinen julkinen vuoropuhelu vaikuttaisi kalanjalostukseen ja -kauppaan samalla myönteisellä voimalla kuin viime vuosina lihantuotantoketjun perusteellinen avaaminen on merkinnyt liha-alalle.

Liikennöitsijä Pertti Johanssonille merkitsi uransa alussa paljon se, että hän pääsi Mercedes-Benzin rattiin – yrittäjä miettii nyt, mistä hän saisi motivoituneita bussi- ja linja-autonkuljettajia

Tilaajille
Yrittäjä Pertti Johansson vetoaa valtiovaltaan, että se käynnistäisi kiireellisesti kuljettajakoulutuksen joissakin ammattioppilaitoksissa. Työntekijäpula on krooninen ja vahingollinen. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Krooninen työntekijäpula piinaa kuljetustoimialaa. Ongelma koskettaa koko ajan muun muassa ylöjärveläistä Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:tä, joka haluaisi voimakkaasti kehittää ja kasvattaa toimintaansa. Toimitusjohtaja Pertti Johansson toivoisi, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa käynnistettäisiin kaksivuotinen kuljettajien tutkinto.

Pirkanmaan palkinnon saajat tulostivat ensimmäisenä maailmassa elävistä soluista 3D-tulostimella silmän sarveiskalvon – pääministeri Antti Rinne kiitteli maakunnan lukioiden perustamaa eurooppalaisten yhteistyökoulujen ja opiskelijavaihdon verkostoa

Tilaajille
Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö vastaanottivat sunnuntai-iltana vuoden 2019 Pirkanmaan palkinnon. He saivat tunnustuksensa merkittävistä lääketiteellisistä innovaatioistaan, kuten silmän sarveiskalvon tulostamisesta elävistä soluista 3D-biotulostimella ensimmäisenä maailmassa. (Kuva: Rami Marjamäki)

Pirkan päivän kutsuvieraat odottivat kovasti tämänkertaisien Pirkanmaan palkinnon saajien nimiä sekä pääministeri Antti Rinteen (sd.) puhetta. Valkohäntä-teoksen pokkasivat Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö. Tamperelaisten pettymykseksi Rinne ei maininnut sanaakaan maakunnan ajamasta kärkihankkeesta, Tampereen ja Helsingin välisestä kolmosraiteesta eli tunnin junayhteydestä. 

Teatteriarvio: Myrskyisää elämää sinnitelleen August Strindbergin 131-vuotias Neiti Julie -murhenäytelmä hoitaa suomalaisen tasa-arvoyhteiskunnan 2000-luvun luokkaerottomia rakkauden janoajia. Michael Baran ohjaa kokeneet näyttelijät Eriikka Väliahteen, Janne Kallioniemen ja Emmi Kaislakarin naturalistisen teatterin ytimeen!

Tilaajille
Kielletty hedelmä maistuu. Kreivin tytär Julie syttyy kartanon keittiössä likkeihin palvelija Jeanin maskuliinisuudesta. Eroottinen leikki johtaa lemmiskelyyn. August Strindbergin näytelmä herätti ilmestymisensä aikoihin närkästystä. Meidän aikanamme vastaavanlaiset juhannusyön paneskelut eivät herätä intohimoa. (Kuva: Kimmo Viskari)

aoottisen elämän taivaltanut kirjailija ja taidemaalari August Strindberg (1849-1912) ammensi omasta elämästään aineksia vertaansa vailla olevaan kirjalliseen tuotantoonsa. Hän hoiti mieltänsä ja avasi sielunmaisemaansa maalaamalla Tukholman seudun maisemia ja meriaistimuksia kankaille. Luokkayhteiskunnassa vaikuttanut monilahjakkuus esitti moni-ilmeisessä tuotannossaan kannanottoja ja protesteja. Sellainen on esimerkiksi Neiti Julie -murhenäytelmä, jonka Michael Baran on nyt suomentanut uudelleen ja ohjannut Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämölle. Eriikka Väiahteen (Neiti Julie), Janne Kallioniemi (Jean) ja Emmi Kaislakari (Kristin) tähdittämä kaksituntinen esitys on sanomaltaan ja toteutukseltaan niin sielua pudistava ja sydäntä riipaiseva, ettei heikot perslihakset omaavien tai muuten herkkähipiäisten pitsihattujen kannata lähteä teatterin ovien saranoita kuluttamaan.

Tampereen Liikkuva Teatteri saa räväkän lähdön Dostojevskin Idiootista – näyttelijäkolmikko Antti Tiensuu, Riikka Papunen ja Jari Leppänen puhuttelee klassikkokirjailijan kuvaamalla tunteikkuudella

Tilaajille
Riikka Papunen, Antti Tiensuu ja Jari Leppänen tekevät Dostojevskin Idiootista koskettavan tulkinnan. Esitys on taitavien näyttelijöiden juhlaa. Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa torstaina ensi-iltansa saanut klassikko lähtee nyt kiertueelle palvelutaloihin. (Kuva: Kari Sunnari)

Pieni on kaunista. Antti Tiensuun, Riikka Puumalaisen ja Jari Leppäsen toteutus Fjodor Dostojevskin Idiootista räjäyttää ilmoille klassikkonäytelmän suorastaan hurjan äärimmäisyydestä toiseen laukkaavan tunteiden laajan kirjon. Etenkin, kun esityksen kohderyhmänä ovat ikäihmiset, he elämänviisaina ymmärtävät kaikki tämän melodraaman tapahtumat. Ne eletään tosiksi ruhtinas Myshkinin, Nastasja Filippovnan, Parfen Rogozhin ja Ganjan kohtaamisissa. Mestari kirjoitti maailmanmaineeseen kivunneen teoksensa vuonna 1868 tsaarin ja ruhtinassukujen kulta-aikana, mutta teoksen traaginen sanoma saavuttaa täysin kosketuspintansa vielä vuonna 2019 entisessä Suomen suuriruhtinaskunnassa, jossa niin sinkkuus kuin itsekkyyskin ovat suuressa huudossa.