Pirkanmaa

Orivesi ja Juupajoki tarjoavat hedelmällisen reviirin paikallislehdelle – Oriveden Sanomien omistajat halusivat turvata aviisin tulevaisuuden

Tilaajille
Hannu Hakala ja Vesa Kangas ihastelevat Oriveden Sanomien näytenumeroa vuodelta 1926. Ensimmäinen lehti osoittaa, että paikkakunnalla oli vireää elämää ja toimintaa. Oriveden Sanomat on nyt 93-vuotias aviisi, joka on hyvässä iskukunnossa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Oriveteläiset ja juupajokelaiset arvostavat 93-vuotiasta paikallislehteään niin paljon, että he ovat ristineet aviisinsa Puolen Suomen Sanomiksi. Oriveden Sanomat kuuluu lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien Pirkanmaan Lehtitalon mediaperheeseen. Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Hakala ja työnsä toimitusjohtaja-päätoimittajana omasta halustaan omistajavaihdokseen päättänyt Vesa Kangas korostavat, että Orivesi ja Juupajoki tarjoavat lehden toimittamiselle herkullisen ympäristön.

VR:n toimitusjohtaja odottaa paljon joulukuussa alkavilta lähijunaliikenteen piloteilta, megatrendit satavat rautatieliikenteen laariin

Tilaajille
Toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo VR:n kaukoliikenteen isojen kaupunkien välisten junavuorojen matkustajamäärien kasvun olevan merkki väestön keskittymisestä ja kaupungistumisesta. Esimerkiksi elokuussa Helsingin ja Tampereen välinen reissaajamäärä kasvoi peräti 13 prosenttia.

VR:llä on edessään valoisa ja vakaa tulevaisuus. Toimitusjohtaja Rolf Janssonin mukaan koko maan kattavan rautatieliikenteen kehittämisen takaajina ovat kaikki eduskunnassa olevat puolueet, jotka ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa liikennemuodon edistämistä. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelma konkretisoi myönteisesti ja mittavasti investointeja, jotka parantavat suoraan matkustaja- ja tavaraliikenteen toimivuutta.

Teatteriarvio: Poikabändi vannoo Toijalan nimeen. Läskisoosin ja perunamokon kaupungista tulee ysäri- musikaalin temmellyskenttä. Nimettömät lentelevät näyttämölle, Mikä saa tytöt villiintymään TTT:n Suuren näyttämön katsomossa?

Tilaajille
Toijalan hunajainen kaupunki saa mahtavan mainospläjäyksen TTT:n Suurella näyttämöllä menevässä Poikabändi-musikaalissa. (Kuva: Kari Sunnari)

Junaliikenteen risteysasemana tunnettu Toijala nuijitaan tehokkaasti katsojien muistiin Tampereen Työväen Teatterin uutuusmusikaalissa Poikabändi. Parivaljakko Heikki Syrjä ja Riku Suokas kuljettavat yleisönsä 1990-luvulle, jolloin maassamme elettiin paitsi markka-aikaa myös itsenäisen taipaleemme raastavinta lamaa. Yhdeksänkymmenluvun alun laman koettelemukset kasvoivat monille niin rankoiksi, että he päättivät päivänsä oman käden kautta. Neljännesvuosisata myöhemmin näytämme olevan kypsiä katselemaan nostalgiasilmälasein synkkien konkurssi- ja itsemurhatilastojen mustaamaa aikaa.

Perheministeri Krista Kiuru pontevana: ”Häpeätahra pois eduskunnasta, lapsivaikutusten arviointi käyttöön! Laskevasta syntyvyydestä kärsivä Suomi tarvitsee kiireesti ensimmäisen lapsistrategiansa”

Tilaajille
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru arvostaa perjantaina vietettävää kansallista Vauvan päivää. Hänen mielestään eduskunnan on näytettävä kannustavaa mallia ottamalla lapsivaikutusten arviointi käyttöön. - Kaikkien aikojen ensimmäisellä lapsistrategialla on myös hoppu. Se laaditaan parlamentaarisesti, jotta maan jokainen hallitus ottaa huomioon lapset ja lapsiperheet. (Kuva: Matti Pulkkinen)

– Lapset ja nuoret eivät äänestä. Heidän asiansa jäävät liian vähälle huomiolle! perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) suree. Hän kiirehtiikin nyt lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa eduskunnassa, jotta jatkossa lakien säätämisessä varmistettaisiin lapsiperheiden paras. Laskevasta syntyvyydestä kärsivä yhteiskuntamme tarvitsee rivakasti kansallisen lapsistrategian. Kiurun mukaan strategia valmistetaan parlamentaarisesti eli osallistamalla kaikki eduskuntapuolueet laaja-alaisesti suunnitelman taakse. Perhe- ja…

Suomalaiset viettävät Vauvan päivää jyrkästi laskevan syntyvyyden maassa. Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen etsii keinoja lapsenteon lisäämiseksi: ”Tehdään Suomesta maailman vauvaturvallisin maa!”

Tilaajille
Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen haastaa kaikki kunnat, seurakunnat, yritykset, yhdistykset sekä kaikki kansalaiset kansallisen Vauvan päivän viettoon, joka on perjantaina 27. syyskuuta. Työuransa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tehnyt Turunen vetoaa suomalaisiin, että he kannustaisivat nuoria pareja luottamaan siihen, että elämä kantaa. Haikara voi vierailla perheessä jo paljon ennen sitä, kun opinnot ovat päätöksessä tai vakituinen työpaikka on plakkarissa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Lähes vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden jyrkkä aleneminen haastaa toden teolla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etsimään kannustavia ja kestäviä porkkanoita kansalaistensa lapsentekohalun virittämiseksi. Vauva Suomi ry:n puheenjohtaja, erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen herättelee ihmisiä vauvabuumiin korjaamalla yleisiksi totuuksiksi kivettyneitä pelkoja ja uhkia siitä, että lapsiperheiden arki olisi vain kujanjuoksua erilaisista peloista rankkoihin epäonnistumisiin. Hänen mukaansa haikaroiden vierailut pikkukääröineen tuovat saajilleen loputonta iloa ja mielekästä tekemistä.

Teatteriarvio: Olemme jo valmiit nauramaan hyväntuulisesti Suomen suurimmalle taideväärennytvyyhdille – Jani Karvinen steppaa liukkaasti taidekauppias Jouni Rannan jalanjäljissä

Tilaajille
Näyttelijä Jani Karvinen pääsee täyteen vauhtiinsa taidekauppias Jouni Rantaa esittäessään. Vilpitön mieli -musiikkikomedia lepää vahvasti Karvisen ammattitaidon varassa. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa! Suomalaiset ovat jo sujut maamme historian suurimman taideväärennysvyyhdin suhteen. Tampereen Komediateatterin teatterinjohtaja Panu Raipia on onnistunut kirjoittamaan ja ohjaamaan musiikkikomedian, joka on balsamia niidenkin arvomaalausten ostajien haavoille, jotka syntyivät hyväuskoisille hoopoille mittavien rahasummien menestyksistä. Jo kirjana suuren yleisön käsissä hyvin kulunut Vilpitön mieli on taipunut jouhevasti myös näytelmäksi. Esityksen keskiössä on ehdottomasti näyttelijä Jani Karvinen, joka on kuin ilmetty taidekauppias Jouni Ranta. Lidlin mainoksissa epäilevänä Tuomaksena jöröttävä Ranta on tässä kappaleessa liukas kuin linkkuveitsi. Myös Ola Tuominen ja Petra Karjalainen menestyvät estradilla lukuisissa rooleissaan, mutta ehdottomasti tämä tarina on Karvisen suurta juhlaa. 

Metropoliitta Elia saa lisää kaitsettavia Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta

Tilaajille
Pirkanmaalaiset ortodoksit saavat ensi vuoden alussa uuden esipaimenen. Tampereen 3 100-jäseninen seurakunta siirtyy silloin Oulun hiippakuntaan, jonka johdossa on metropoliitta Elia. Piispan mukaan Oulun hiippakunta saa Pirkanmaalla sekä osin Satakunnassa ja Keski-Suomessa olevasta Tampereen seurakunnasta tärkeän alueen. Metropoliitta Elia vieraili Tampereella syyskuun alkupuolella. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomen ortodoksinen kirkko turvaa kolmen nykyisen hiippakuntansa elinvoiman ja toimintakyvyn siirtämällä ensi vuoden alusta Pirkanmaalla ja osissa Satakuntaa sekä Keski-Suomea toimivan Tampereen ortodoksisen seurakunnan Helsingin hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan. Oulun metropoliitta Elia korostaa voimakkaan maan sisäisen muuttoliikkeen ja laskevan syntyvyyden haastavan kirkkoa tulevaisuudessa. Sen on varmistettava palvelut jäsenillensä kaikissa oloissa.

Arvio: Tampereen Teatterin musikaalituotannon Notre Damen kellonsoittaja kunnioittaa kirjoittajansa halua ajaa taiteellaan yhteiskunnallisia asioita – oikeudenmukaisuuden ulkopuolelle rajatut ihmiset tulevat nähdyiksi. Teatterisali henkii ranskalaista gotiikkaa ilkeännäköisistä vedensyöksijäpatsaista mystisiin ruusuikkunoihin. Briljantti toteutus syntyy tekijöidensä ehdottomasta rakkaudesta Victor Hugon luomiin hahmoihin.

Tilaajille
Näyttelijä Petrus Kähkönen lunastaa kaikki odotukset vaativassa nimiroolissa Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja -musikaalissa. Hänen suorituksensa on kaikilla mittareilla tarkasteltuna kiitettävä. (Kuva: Tampereen Teatteri)

Maailman tunnetuimpiin nähtävyyksiin lukeutuva ranskalaisten kansallisaarre Notre Dame on nyt Mansessa. Tampereen Teatterin sali on Notre Damen kellonsoittaja -lavastuksessaan kuin esikuvansa, jykevä arkkitehtuurin ja rakennustaiteen mestariteos Île de la Cité -saarella Pariisin sydämessä.

Arvio: Ritva Oksasen Rakasta minut vahvaksi -tulkinta jää lattean elottomaksi Aleksanterin teatterissa – Puhkiesitetyt laulut nakertavat puhtia Aino Suholan nohevilta teksteiltä

Tilaajille
Rakasta minut vahvaksi -esitys oli vielä raakile viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Näyttämöllä olivat Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen. (Kuva: Aleksanterin teatteri)

Matti Kuikkaniemen Ritva Oksaselle ja Pedro Hietaselle dramatisoima ja ohjaama Rakasta minut vahvaksi -esitys ei saanut kantavaa tuulta siipiensä alle viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Tunnettujen laulujen ja kirjailija Aino Suholan tekstien kudelma kärsi keskeneräisyydestä. Näyttämöllä hyöri hermostunut taiteilija, joka ei saanut voimaa edes vakiorepertuaariinsa kuuluviin biiseihin saati sitten jo vuosikymmenien aikana peruskaurakseen muodostuneisiin luottokirjoittajan…

Panu Rajala kirjoitti romaanin runoilija Yrjö Jylhästä 80 vuotta sitten käydyn talvisodan sankareiden kunniaksi. Kirjailija toivoo Erään soturin loppu -teoksen päätyvän kuunnelmaksi ja monologiksi. Jylhä ansaitsee paikan kansakunnan kaapin päällä paitsi sotarunoilijana myös Tulenkantajat-ryhmän voimahahmona ja maailmanrunouden etevänä suomentajana.

Tilaajille
Kirjailija Panu Rajala toivoo, että suomalaiset muistaisivat ja arvostaisivat sotarunoistaan ja upeista käännöstöistään kuulua Yrjö Jylhää. Rajalalta on ilmestynyt romaani Yrjö Jylhän elämän traagisista viimeisitä vaiheista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi marraskuun viimeisenä päivänä 80 vuotta. Kirjailija, professori Panu Rajala on palannut maineikkaan sotarunoilijan Yrjö Jylhän (1903-1956) elämän loppuvaiheisiin juuri ilmestyneessä romaanissaan Runoilija Yrjö Jylhän tragedia – Erään soturin loppu. Kirjoittajan mukaan teos on kunnianosoitus kaikille talvisodan sankareille. Rajala soisi, että suomalaiset palauttaisivat muistiinsa Jylhän kansalliset saavutukset paitsi sodan kuvaajana myös suomalaista kirjallisuutta uudistaneen Tulenkantajat-ryhmän näkyvänä voimana ja maailmanrunouden mestarillisena kääntäjänä.