Kolumnit

Ajat ja tavat muuttuvat

Kirjoitan juttua paperilehteen. Nepä ovat tässä parin vuoden aikana muuttuneet. Hesarikin on semmoinen pikkuinen, helposti pienessä tilassa käsiteltävä, mutta muuten aika outo kapistus. Kovasti ovat lehdet menettäneet tilaajiaan ja ilmoittajiaan ajan taloudellisesti vaikeuduttua ja netin yleistyessä. Nuoriso lukee erikokoisilta ruuduilta jos niistäkään. Monista lehdistä on vain nettiversio jäljellä. Eipä jää arkistoivaa paperia, muttei jää kuin…

Pyöräillen Akaassa

Toijalassa kutsutaan tänne muualta muuttaneita junantuomiksi. Siihen joukkoon taidan kuulua itsekin, vaimoni sukujuuria Toijalaan väheksymättä. Täällä kestää aikansa tutustua ihmisiin, tapoihin ja ajattelumaailmaan. Keinoja lähestyä tutustumista/tutuksi tulemista on monia. Menemällä mukaan vireisiin ja monipuolisiin harrastuksiin liikunnasta näyttämötaiteeseen. Yksi parhaista keinoista on tietenkin viedä lapsia eri harrastuksiin, joissa nopeasti tutustuu samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. Henkilöiden lisäksi…

Hiljaiset signaalit

Viime aikoina koulujen kurinpitoasioista on jaksettu kirjoittaa ja puhua paljon. Pontimena lienee ollut erään helsinkiläisen erityisopettajan saamat potkut. Tarinan pohjallahan on tapaus, jossa kyseinen opettaja poisti koulun ruokalasta häiriötä tuottaneen, kohtuullisen kokoisen poikaoppilaan. Jonkinlaisesta voimankäytöstä siinä taisi olla kyse. Ensin Helsingin kouluasioista päättävä lautakunta muutti potkut varoitukseksi. Kuulostaa kohtuulliselta. Asia saatettiin myös poliisin tutkittavaksi pahoinpitelynä….

Merkkejä paremmasta?

Syyskuussa 2008 amerikkalainen sijoitusyhtiö Lehman Brothers kaatui vakuusarvojen romahdukseen. Siitä alkoi maailmanlaajuinen talouslama, joka on kouraissut kovin ottein myös Akaan viennistä riippuvaisia yrityksiä. Laman ovat erityisen kovasti kokeneet monet Etelä-Euroopan maat, jossa työttömyys on liki 30 prosenttia, nuorilla jopa 60 prosenttia. Suomessa olemme alle euromaiden keskiarvon, mutta meilläkin työllisyys on ollut jatkuvassa laskussa jo vuosien…

Metkuja ja jekutusta

Astrid Lindgren kirjoitti Vaahteramäen Eemelistä, hänen perheestään ja Eemelin metkuista. Ensimmäinen Eemeli-kirja julkaistiin vuonna 1963. Eemeli oli vilkas pellavapäinen poika, jonka tehtävä viisivuotiaana oli kokeilla. Ei Eemeli suinkaan ollut pahantahtoinen vaan paremminkin kekseliäs. Metkuilusta Eemeli joutui verstaaseen tekemään puu-ukkoja. Jos Eemeli olisi oikea poika tämän päivän yhteiskunnassa, hänen nimensä perässä olisi todennäköisesti tähti ja jonkun…

Aika matka

Olisi pitänyt vaihtaa ennen reissuun lähtöä – vasemman jalan sukka näet. Kun puin sunnuntaina kiireessä keittiössä kenkiä jalkaani lähteäkseni Rovaniemen junalle, huomasin vasemman jalan sukassa, tarkemmin sanottuna ukkovarpaassa reiän, selvän reiän. Päätin antaa olla, olihan sentään kengät. Olisi pitänyt vaihtaa. Nimittäin: laiturilla oleva sähköinen vaunuohjaus oli rikki. Siis se infotaulu, josta näkee, missä kohden junaa…

Ratapihat

Aamulehdessä on ideoitu Tampereen ratapihojen ottamista parempaan käyttöön eli rakennusmaaksi. Monitoimihallista mahtavine asuntoineen sen tuntumassa on puhuttu jo muutamat vuodet. Huippuarkkitehdit ovat sen hahmottaneet, ja jääkiekkomiehet ovat innostuneet. Nyt kisat ovat Helsingissä ja Tukholmassa, eikä Tampereen uuden hallin toteutuksesta ole mitään todellista ilmassa. Valituksia on toki käsitelty ja hylätty ja kaiketi kaavoitusta suunniteltu yksityiskohdittainkin. Kukaan…

Lapsuusmuistoja

Makasin vihreällä nurmella ja katselin yläpuolellani kiitäviä pilviä. Lähes jokainen pilvi muistutti jotakin. Näin ainakin possun, kukkasen ja hevosen. Hevosen tosiaankin, sillä mummulani suomenhevonen Tuija oli astellut viereeni ihmettelemään touhujani. Pelkäsin tuota hevosta ja hypähdin makuulta ylös ja suuntasin pikaisesti sisälle. Vielä nykyisinkin nautin siitä, että voin loikoilla kesältä tuoksuvalla nurmella auringonpaisteessa ja katsella kauniita…

Lapsuusmuistoja

Makasin vihreällä nurmella ja katselin yläpuolellani kiitäviä pilviä. Lähes jokainen pilvi muistutti jotakin. Näin ainakin possun, kukkasen ja hevosen. Hevosen tosiaankin, sillä mummulani suomenhevonen Tuija oli astellut viereeni ihmettelemään touhujani. Pelkäsin tuota hevosta ja hypähdin makuulta ylös ja suuntasin pikaisesti sisälle. Vielä nykyisinkin nautin siitä, että voin loikoilla kesältä tuoksuvalla nurmella auringonpaisteessa ja katsella kauniita…