Kolumni

Ei pelkkää huolta ja pelkoa

Suurlakon jälkeisenä päivänä 19.11. rajahintoja korotettiin jälleen. Esimerkiksi kuorittu maito, joka maaliskuussa maksoi 12 penniä, nousi 45 penniin litralta. Päätöksiä tehtiin nyt paikallisesti ja Toijalan Sanomien pakinoitsija selosti kuntakokouksen kulkua. Kunnanhuoneessa oli: kattoa kannattava pylväs, hernerokkakamiina, 12 höyläpenkkiä, tahko vesikaukaloineen, merkilliset tikapuut, parisen sahattua koivulautaa, 200 miestä, 10 naista, epämääräinen lauma lapsia, pöytä sekä sen…

I am Finnish

Totta se on. Lennettyäni muutaman tunnin tänne Espanjan aurinkorannikolle, tulin enemmän suomalaiseksi kun siellä kotona koskaan. Sitä alkaa vertailla ihmisiä, rakennuksia, ruokaa, ja tietenkin ilmastoa. Ilmasto minut tänne toikin, lämpimään, talvea karkuun. Välimatkan päästä alkaa arvostaa kotimaataan eri tavalla, varsinkin näin itsenäisyyden juhlavuonna. Suomi on esillä täälläkin monella eri tavalla ja erilaisia tapahtumia sen tiimoilta…

Itsenäisyyspäivälle oli monta vaihtoehtoa

Suomi on vuodesta 1919 viettänyt itsenäisyyspäivänä joulukuun kuudetta. Yhtä kauan on kiistelty siitä, mikä olisi oikea päivä. Sotien välisenä aikana monet piirit juhlivat toukokuun 16. päivää eli valkoisen armeijan voitonparaatia vuonna 1918 todellisena itsenäisyyspäivänä. Venäläiset oli karkotettu, mutta saksalaiset joukot lähtivät vasta joulukuussa 1918. Heinäkuussa 1917 eduskunnassa äänin 136–55 hyväksyttyä valtalakia sen kannattajat pitivät äänestyspäivänä…

Kiitos isänmaasta

Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä. Itsenäisyytemme alkuajoista lähtien on silloin valtiovallan määräyksestä pidetty jumalanpalvelus. Myös kirkkojärjestys edellyttää, että ”jumalanpalvelus pidetään itsenäisyyspäivänä ja valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä, niin kuin siitä on säädetty tai erityisiä tilaisuuksia varten määrätty”. Jumalanpalveluksessa kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja kansan puolesta. Tänä vuonna on useita merkki- ja juhlavuosia. Kirkon johto…

Inflaatio iskee

Inflaatio oli vieras ilmiö tavallisille ihmisille, eikä sitä otettu huomioon esimerkiksi viisivuotisissa kyydinpitosopimuksissa. Seuraukset olivat jopa traagiset. Toijalan majatalon isäntä Juho Hukkinen antoi lokakuussa 1917 elävän kuvan kyydin-pitoon kuuluvista asioista: Siihen aikaan kuin kyydinpito nykyistä kyydinpitokautta varten tarjottiin urakalle, maksoivat heinät 8 penniä kg ja kaurat 14 penniä ja tuli he-vosen ruoka näin maksamaan, jos…

Epäonnistunut suurlakko

Waltalakko alkoi marraskuun 14 & 15 välisenä yönä klo 12,00, jolloin kaappasi vallan virkamiehiltä kuin palvelioiltakin Grönholm (7 nimeä) siis täydellisesti ilman mitään kansanvaltaisesti pidettyä kokousta. Näin kirjoitti nimetön rautatieläinen Toijalasta. Lakon nimi johtui varmaan siitä, että eräs sen vaatimuksista oli valtalain vahvistaminen, mikä uudessa muodossa tapahtuikin lakon aikana. Leninin johtamat bolševikit suorittivat Pietarissa 7….

Suojeluskunnat

Suojeluskuntaan liittyvät Toijalan ja sen ympäristön asukkaat kokoontuvat kunnanhuoneella tiistaina t.k. 30 p:nä klo ½7. Kaikki mukaan. TS 27.10.1917 Tähän mennessä suojeluskunnilla oli jo pitkä historia. Jääkärit yrittivät aloittaa kansannousun ja perustivat salaisia palokuntia Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen. Samoilla alueilla kunnat perustivat viranomaisten avuksi järjestysmiehistöjä. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maanviljelijät organisoivat maatalouslakkojen vuoksi järjestyskuntia. Hämeenlinnassakin kokoontuneet maataloustuottajat…