Pelottavan elintarvepulan rinnalle on nyt äkkiä ilmestynyt työttömyys, kirjoitti vasta asetetun työttömyyskomitean puheenjohtaja Kyösti Kallio kunnille 28.8.1917. Hän kehotti järjestämään hätäaputöitä, joiden nimi syksyn mittaa kaunistettiin varatöiksi. Runsas viikko myöhemmin saman totesi Toijalan sanomat: Sen jälkeen kun maatalouden syystyöt ovat suoritetut, jäävät maaseudulla entistä huomattavammat määrät irtainta väkeä työn puutteeseen. Vallitöiltä kotiseudulleen palaavat lisäävät tätä vaikeaan asemaan joutuvaa joukkoa. TS 8.9.1917
Samaan aikaan työt tehtaissa hiljenivät, kun Venäjän armeijan tilaukset olennaisesti vähenivät. Kolme päivää edellisen kirjoituksen jälkeen Akaan valtuusto käsitteli Toijalan tehdas- ja sekatyöväen ammattiosaston kirjelmää, jossa sitä pyydettiin ryhtymään toimiin, että valtio saataisiin hätäaputyönä teettämään jokin vuosi sitten yksityisten toimesta tutkittu Toijalan aseman ja Enonsaaren välinen rautatie.
Valtuusto suostui pyyntöön, mutta katsoi vasta joulukuussa välttämättömäksi ryhtyä toimiin. Nyt oltiin miltei katastrofin partaalla. Viialan työttömyyskomitea: Wiialassa viime marraskuun 20:nä päivänä pidetyssä kansalaiskokouksessa olemme me valitut työttömyys komiteaan. Ja olemme koonneet tilastoa ja tulleet huomaamaan, että köyhällistön hätä on huutava. Ryöstösota on heittänyt maailman kansat nälkään ja kurjuuteen. Suunnaton hintain kohoaminen ja pulat kaikilla aloilla sekä työttömyys alituiseen uhkaavana, ne ovat ajaneet työväen epätoivon partaalle. Eri kirjelmien mukaan Viialassa oli 50 työtöntä ja heidän perheissään 146 jäsentä. Toijalassa oli 94 työtöntä ja näiden perheissä 286 ihmistä. Sotkialla oli 18 ja Kurisjärvellä 16 työtöntä. Nämä 178 olivat tuskin ainoat työttömät. Ratatyömaan avaaminen kiireelliseksi työmaaksi oli tietenkin mahdotonta. Rata valmistui vuonna 1926.
Akaa haki vielä tammikuussa 1918 valtiolta 175 000 markkaa. Kun Akaan kunta koko sota-ajan on saanut kantaa raskasta sotilasmajoitustaakkaa, joista menot jo nousevat kymmentuhansiin markkoihin, samoin on kunta elintarvelautakunnilleen myöntänyt viime vuoden kuluessa varoja noin 150 000 markkaa, ja nyt ovat olosuhteet kunnassamme sillä kannalla, että työnpuute on tullut ja kunta pakoitettu järjestämään hätäaputöiksi maantien korjausta, johon on myönnetty 25 000 markkaa. Anomusta käsiteltiin vasta sodan jälkeen kesäkuussa, ja muuttuneiden olosuhteiden takia anomus hylätään.
Kylmäkoski oli tehnyt laajan työohjelman teiden korjaamiseksi ja uusienkin rakentamiseksi, mutta edellytti, että siihen saadaan valtion avustusta. Sitä ei tullut ja niin kuin koko maassa, työttömät joutuivat heitteille myös Kylmäkoskella ja Akaassa.
Raskaita aikioja -sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin (martti.favorin@pp.inet.fi)
