Olen kohta kolme vuotta taustalta seurannut akaalaista päätöksentekoa ja ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja. Päällimmäinen kuva varsinkin sosiaalisen median keskusteluista on se, että Akaa on kaupunki, jossa kaikki on huonosti ja ihmiset asennoituvat negatiivisesti sekä kotikuntaansa että toisia kuntalaisia kohtaan, meistä muualta tulleista puhumattakaan. Positiivisessakin hengessä aloitettu keskustelu käännetään hyvin pian negatiiviseksi sättimiseksi. En kuitenkaan suostu uskomaan, että olen muuttanut läpeensä huonoon kaupunkiin, jossa ollaan vähitellen sammuttelemassa valoja ja lyömässä niin kutsuttuja hanskoja tiskiin.
Olen aikaisemmin ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa Nilsiässä ja olen edelleen hyvin kiinnostunut oman asuinkuntani asioista, koska nehän koskevat meitä jokaista. Sote-uudistusta valmistellaan ja usein kuuleekin kommentin, että eihän soten jälkeen kuntiin jää enää mitään päätettävää. Olen ollut sekä Kuntaliiton että Pirkanmaan sote-työryhmän tilaisuudessa kuuntelemassa valmistelun vaiheita. Molemmissa viesti on ollut vahvasti se, että tulevaisuudessa ne kunnat pärjäävät, joissa on vahva elinkeinopolitiikka ja jotka ovat elinvoimaisia.
Mikä on Akaan tilanne? Millainen elinvoima Akaalla on tulevaisuudessa ja mitä sen eteen tullaan tekemään? Onko Akaassa elinkeinopoliittinen suunnitelma ja jos on, missä se on nähtävillä? Mikä on Akaan kaupungin visio ja strategia tulevaisuuden suhteen? Toivoisin vastausta kaupunginjohtaja Viitasaarelta ja kysyn asiaa näin julkisesti, koska tiedän, etten ole ainoa näitä asioita pohtiva.
Tuleva valtuustokausi on merkittävä ja haasteellinen, koska ensin aloitetaan vielä nykyisellä hallintomallilla ja kauden aikana viedään läpi koko kunnan toiminnallinen muutos ja kehittäminen. Muutos tarkoittaa sote-uudistuksen myötä johtamistavan muuttumista niin, että siirrytään nykyisestä organisaation johtamisesta entistä enemmän yhteistyötä ja verkostoitumista lisäävään johtamistapaan. Paikallisten yritysten kanssa tehtävällä yhteistyöllä on myös suuri merkitys tulevaisuudessa.
Sote-asioiden siirtyminen maakuntiin ei oleellisesti vähennä kuntien päätäntävaltaa ja vastuuta asukkaista, koska edelleen noin 90 prosenttia kunnan toimintaan liittyvistä asioista säilyy kuntien päätettävänä. Sote-asiathan koskevat suurelta osin lakisääteisiä palveluja, joissa kunnallinen päätäntävalta on lähinnä maksujen hyväksymistä ja lisämäärärahojen myöntämistä muun muassa erikoissairaanhoidon kulujen ylittäessä vuosibudjetin.
Kunnat tulevat vastaamaan edelleen muun muassa opetus- ja kulttuuripalveluista, maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta alueellaan, alueensa teknisistä palveluista sekä yleisen toimialan tehtävistä, kuten energiahuollosta. Lisäksi kuntien tehtävissä korostuvat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, paikallisen demokratian vahvistaminen ja elinvoiman kehittäminen. Maakunnille siirtyvä sosiaali- ja terveyspalvelu on ensisijaisesti korjaavaa, eli ennaltaehkäisevät, poikkihallinnolliset palvelut tuotetaan edelleen kunnassa. Tätä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia lisäävää palvelua tehdään hyvin monella eri hallinnon alueella, ja se ei ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon asia.
Kevään kunnallisvaaleissa valittavilta päättäjiltä tarvitaan ennen kaikkea uskallusta nähdä asioita uudella tavalla ja rohkeutta tehdä uudenlaisia päätöksiä elinvoimaisen Akaan hyväksi. Tulevassa valtuustossa tarvitaan sekä vuosien tuomaa paikallistuntemusta ja kokemusta että meidän muualta tulleiden mukanamme tuomaa, uusin silmin katsottua ja ennakkoluulotonta näkemystä.
Nyt on aika kysyä, onko tulevilla päättäjillä rohkeutta tarttua uudistushaasteeseen ja tehdä Akaasta entistä elinvoimaisempi, myös tulevaisuudessa pärjäävä kotikunta. Arvostelijoita riittää aina ja puhetta mahtuu maailmaan, mutta kenellä on kanttia lähteä ehdokkaaksi ja oikeasti halu vaikuttaa yhteisen Akaan asioihin? Millä teoilla sinä olet valmis tekemään Akaan tulevaisuutta?
Tiina Räsänen
ehdokaskouluttaja, (kesk)
Akaa
