Vuonna 1889 perustettu Akaan pitäjän Työmiesseura, sittemmin Toijalan Työväenyhdistys, kokoontui alkuvuosina jäsentensä kotona ja ns. Toivolan huvilassa. Syksyllä 1892 se alkoi pitää kokouksiaan vanhassa kansakoulurakennuksessa, jonka kunta oli luovuttanut VPK:n, raittiusseuran ja Työväenyhdistyksen käyttöön. Vuonna 1896 Työväenyhdistys pääsi omiin tiloihin, kun se osti kauppias Kaarlo Wallinilta vanhan meijerirakennuksen nykyisten Valtakujan kerrostalojen kohdalta.
Rakennus kunnostettiin talkoilla. Siinä oli ravintola, keittiö ja kaksi huonetta sekä eteinen.
Talo vihittiin käyttöön heinäkuussa 1896.
Kokouksia ja yhdessäoloa
Yhdistyksen kokousten lisäksi siellä järjestettiin iltamia ja tiloja vuokrattiin myös muiden yhdistysten käyttöön.
Työväentalorakennusta laajennettiin vuonna 1901 juhlasalilla ja näyttämöllä. Siellä järjestettiin nyt iltamia 9-10 kertaa vuodessa. Iltamien ohjelmassa oli laulua, lausuntaa ja näytelmiä ja siellä soitti usein Toijalan jouhiorkesteri.
Talossa oli myös lukusali, jonne parhaimmillaan tuli 21 lehteä. Vuonna 1905 käynnistettiin rakennuksessa myös kirjastotoiminta.
Merkittäviä tapahtumia
Marraskuun 19. päivänä 1905 talossa tehtiin päätös liittyä Sosialidemokraattiseen puolueeseen ja joulukuun 3. päivänä siellä perustettiin Toijalan punakaarti. Vuonna 1906 yhdistyksen nimi muutettiin Toijalan Työväenyhdistykseksi.
Noin 600 henkilöä oli paikalla, kun Työväentalossa eduskuntavaalien alla 1907 pidettiin sosialidemokraattisen puolueen väittelykokous, jossa olivat mukana muun muassa entinen puoluesihteeri Yrjö Sirola ja suomettarelaisten edustajana maisteri Eino Sakari Yrjö-Koskinen. Puhetta johti Edvard Metsola.
Samana vuonna otettiin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseuran nimeksi Valpas ja
rakennuksessa piti kokouksiaan myös Työväenyhdistyksen raittiusosasto.
Työväentalo toimi sotilasmajoitustilana
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 majoitettiin Toijalaan 50 hengen venäläissotilaiden osasto, joista osa asui Sampolassa ja osa Työväentalolla.
Sotilasmajoitusta Työväentalolla jatkui vuoden 1916 loppuun.
Venäjän vallankumouksen aikoihin maaliskuussa 1917 Työväentalo oli monien kokousten ja vallankumousjuhlien pitopaikka.
Punakaarti toimi Työväentalolla ja talon ravintola toimi punakaartilaisten ruokalana.
Rakennus sai uuden ilmeen
Alkukesästä 1917 Työväentalolla tehtiin remontti. Rakennusta korotettiin viisi huonetta käsittävällä vinttikerroksella ja talo vuorattiin uudelleen. Yläkertaan tuli vahtimestarin asunto.
Sisällä maalattiin lattiat ja katot ja tapetit uusittiin. Ravintolan viereen rakennettiin erillinen tupakkahuone.
Teatteriharrastus oli vilkasta ja Työväenyhdistys perusti Toijalan työväen teatterin.
Suojeluskunta Työväentalolla
Huhtikuun 25. päivänä 1918 otti Akaan- Toijalaan suojeluskunta Työväentalon haltuunsa, siirsi sinne esikuntansa ja piti sitä majapaikkanaan kesäkuuhun 1919.
Takaisin talolleen päästyään Työväenyhdistys järjesti tupaantuliaiset 2.6. ja paluujuhla iltamineen oli jo vajaan viikon kuluttua.
Uusi alku
Työväentalo oli huonossa kunnossa, rahaa remonttiin ei ollut ja vähäisiä korjauksia tehtiin talkoilla.
Talo tarvitsi nyt entistä enemmän hoitoa ja Työväenyhdistys palkkasi vahtimestarin, jolla oli oikeus vuokrata taloa halukkaille paitsi kiertäville elävien kuvien esittäjille tai uskonnollisille lahkoille.
Toiminta Työväentalolla vilkastui vähitellen. Työväenyhdistyksen yleisiä kokouksia pidettiin vuosittain keskimäärin 14 kertaa ja johtokunnankokouksia saman verran vuodessa.
Vuonna 1920 alettiin Työväentalolla järjestää luentoja ja opetuskursseja ja järjestettiin talon kirjasto lainauskuntoon. Iltamia järjestettiin 1920-luvulla lähes joka viikko ja Toijalan Työväenyhdistyksen näytelmäseuralla oli niiden järjestämisessä oleellinen osa.
Uutta taloa kaivattiin
1950-luvun lopulla Työväentalo todettiin vanhaksi ja monin tavoin toimintaa rasittavaksi. Työväenyhdistyksessä pohdittiin mahdollisuutta purkaa talo ja rakentaa sen paikalle uusi. Rakennuksesta, johon tulisi myös elokuvateatteri, tehtiin jo luonnokset, mutta rakentamisesta ei koskaan tullut mitään.
Vanhaa rakennusta pidettiin käyttökunnossa talkoilla ja kaiken aikaa odotettiin tilaisuutta ja päätöstä uusien tilojen saamisesta. Kun kaupungin järjestysoikeus 1970-luvulla antoi huomautuksen rakennuksen huonosta kunnosta, ryhtyi Työväenyhdistys paikallisten yrittäjien tuella ja pankkilainalla kunnostamaan taloa.
Talon ulkovuoraus uusittiin, pääoven kuisti purettiin ja ulko-ovet uusittiin ja taloon tuli sähkölämmitys. Filmivarasto ja maskeerauskoppi saivat lähteä. Näyttämön taakse rakennettiin uusi kokoushuone, jota vuokrattiin.
Ravintolatoiminta käynnistyi
Työväenyhdistyksessä oli herännyt ajatus ravintolatoiminnan aloittamisesta. Todettiin, että paikkakunnalla on tilaus ja tarvetta ravintolalle.
Tammikuun 1. päivänä 1973 avasi Työväentalolla ovensa ravintola Poikkitie. Se oli aluksi auki vain viikonloppuisin, myöhemmin viitenä päivänä viikossa. Suosio oli ilmeisen hyvä, koska ravintola vuotta myöhemmin laajennettiin 101-paikkaiseksi.
Ravintolassa oli muuten itsepalvelu, kabinetteihin oli pöytiin tarjoilu. Vuonna 1977 tehtiin remontti, jossa ravintola sai uudet tapetit ja maalit.
Työväentalon loppu häämötti
Ravintola ei sitten kuitenkaan ollut Työväenyhdistykselle kultakaivos ja todettiin, ettei yhdistys voisi enää toimia talossa, jos ravintolatoimintaa jatketaan.
Rakennus oli alkanut painua maan sisään ja olisi vaatinut perusteellisen korjauksen. Työväenyhdistys alkoi etsiä parempia toimitiloja ja päätti luopua Poikkitien kiinteistöstä.
Toukokuussa 1979 se teki Toijalan kaupungin kanssa kaupat Jokelan kiinteistöstä (Kivisilta) ja Poikkitien kiinteistö myytiin.
Entisessä Työväentalossa toimi jonkin aikaa matto- ja kalusteliike. Rakennus purettiin vuonna 1982.
lähteet: Esko Korkeamäki: Työväen alkutaival Akaassa, Johanna Salin: Ei revitä vaan rakennetaan
Kuvat Akaa-Seuran, Työvöenyhdistyksen ja Chymoksen arkistoista
kuva 1 Työväentalo vuonna 1908.
kuva 2 Työväentaloa on korotettiin vuonna 1917 yhdellä kerroksella.
kuva 3 Suojeluskuntalaisia Työväentalon edessä 25.4.1919.
kuva 4 Sama päivä, Työväenyhdistys sai talonsa takaisin.
kuva 5 Chymoksen työntekijät viettämässä pikkujoulua 1940-luvulla. Kuva Chymoksen.
historiikista.
kuva 6 Työväentalon ravintolan avajaiset 5.1.1973.
kuva 7 Työväentalo katosi lopullisesti katukuvasta vuonna 1982.
kuva 8 Työväenyhdistys 60 vuotta 20.11.1949. Pöydän ääressä kunniajäsenet
Juho Säteri, Edvard Metsola ja Ville Laakso.
