Savikoskella asuva Liisa Salmi sanoo, että kynnys lähteä mukaan työttömien tapaamisiin, oli hänellä aluksi korkea. Päästyään sen yli on Salmi käynyt tapaamisissa Kylmäkoskella jo usean vuoden ajan. Viime torstaina hän osallistui työttömien ja pienituloisten jouluruokailuun Kylmäkosken seurakuntatalolla ja toimi seurakunnan emännän Johanna Inkisen apuna keittiössä.
– Näiden tapaamisten tärkein merkitys on yhteisöllisyys ja se, että saa joskus puhua jonkun muunkin kanssa eikä vaan yksin kotona, Liisa Salmi kertoo.
Salmi on eläkkeellä, mutta myös työttömyydestä on kokemusta. Mukavimmat työmuistot ovat rakennustyömailta.
– Olen ollut töissä monessa paikassa, mutta kaikkein parhaimmat työpaikat oli raksalla. Vaikka se oli raskasta ja työpäivät pitkiä, siellä oli kaikkein reiluimpaa työporukkaa.
Uutiset irtisanomisista ja lomautuksista tuntuvat yhä pahalta.
– Työttömyyttä on paljon, mutta työpaikat viedään mikä minnekin. Radiosta ei muuta tulekaan kuin että, niin ja niin paljon lomautettiin ja irtisanottiin.
Akaan kaupunki vetäytyi ruokailuista
Akaan seurakunta järjestää työttömien ja pienituloisten maksuttomia ruokailuja pienen ohjelman kera Kylmäkoskella joka toinen torstai. Kävijöitä on keskimäärin noin 15.
Tapaamiset ovat alkaneet jo Kylmäkosken kunnan aikana kunnan ja seurakunnan yhteistyönä. Myös Akaan kaupunki osallistui vielä viime keväänä järjestelyihin toimittamalla ruuan joka toiseen tapaamiseen, mutta tänä syksynä kaupunki jättäytyi pois kokonaan.
Vakiokävijä Liisa Salmi ihmettelee Akaan kaupungin vetäytymistä.
– Tuntuu järjettömältä. Kaikkia pitäisi auttaa ja pitäisi olla yhteisöllisyyttä sen sijaan, että kaadettaisiin koko ajan ihmisiä maanrakoon joka tavalla. Kaikkia asioita kiristetään ja kovennetaan. Ei ihme, että ihmiset joka puolella voivat huonosti.
Ruokailut on järjestetty Kylmäkosken Olkkarilla, jonka käyttö on ollut maksutonta. Diakoni Henna Helmisen mukaan jatkossa ruokailupaikka voi muuttua, kun Akaan kaupunki alkaa isännöidä Olkkaria ja ryhtyy perimään tilan käytöstä maksua.
– Jos tilan vuokraaminen maksaa joka kerta 80 euroa, tulemme varmaan seurakunnan tiloihin. Tähän asti jos mahdollista olemme olleet muualla, jotta kynnys tulla mukaan olisi pienempi, hän kertoo.
Emäntä Johanna Inkisen mukaan kävijöiden suosikkiruokia ovat emännän itse tekemät lihapullat, perunat, lihakastikkeet, keitetyt kasvikset ja jälkiruuat.
– Mitään ihmeellistä ei tarvita. Riittää, että joku välittää, Johanna Inkinen sanoo.
Hän arvioi raaka-ainekulujen olevan arkiruokailujen osalta noin 5 euroa/ruokailija/kerta. Lisäksi Henna Helminen kertoo silloin tällöin käyttävänsä joitakin kymppejä askartelumateriaaleihin ja pieniin bingopalkintoihin.
Kivaa porukkaa ja kuulumisia
Seitsemän vuotta tapaamisissa käynyt, eläkkeellä oleva Riitta Jalli kehuu hyvää seuraa.
– Täällä tapaa kivaa porukkaa ja saa vaihtaa kuulumisia.
Jallilla on takanaan 30 vuoden pankkiura. Kun työt pankissa loppuivat, ehti hän olla alle vuoden työttömänä, kun uusi työ löytyi Pinomäen puutarhalta. Puutarhassa hän työskenteli kolme vuotta sen lopettamiseen asti, minkä jälkeen hän pääsi selkävaivojen takia työkyvyttömyyseläkkeelle.
Virikeohjaaja vailla töitä
Seitsemän vuotta Kylmäkoskella asunut Minna Jentala kertoo hakeutuneensa työttömien tapaamisiin tutustuakseen kylmäkoskelaisiin.
– Nyt on ainakin joitakin tuttuja.
Jentala on koulutukseltaan vanhuksiin suuntautunut virikeohjaaja, ja työtä vailla.
– Olen yrittänyt etsiä alani töitä, mutta ei vanhainkoteihin oteta virikeohjaajia. Kun valmistuin, hain aika moneen vanhainkotiin, mutta ei minua koskaan kukaan halunnut. Vähään aikaan en ole enää viitsinyt hakea töitä. On sellainen tunne, että on ihan ulkopuolinen.
Jentala kertoo tehneensä kaikenlaisia töitä, mutta pysyvää työtä ei ole löytynyt.
