Toijalan Seudun Kalamiehet järjesti taas kerran Otonsaaressa lasten kalaleirin 23–25.7. Ilmoittautuneita oli runsaasti, mukaan mahtui 17. Pasaatin kippari Juhani Kuisma kuljetti osan lapsista saareen, osa oli siellä jo valmiina. Perillä joukko kokoontui kuuntelemaan leirin säännöt, joita kertoivat Jarno Hellman ja Pentti Takaniemi. Periaatteena oli, että kaveria ei kiusata.
Sitten jaettiin majoitukset. Siinä hieman katseltiin vieruskavereita, kuka tulee kaveriksi. Ei siinä kauaa mietitty, kun makuupussit olivat jo vuoteissa.
Kuuma päivä ajoi kaikki uimaan. Riemu oli riemu korkealla, vettä loiskittiin ja läiskittiin. Juomisen tärkeydestä saivat leiriläiset kuulla useasti vetäjiltä. Juomataukoja pidettiin vähän väliä.
Vapaaehtoisia valvojia oli saatu mukavasti. Nuorta Heidiä kutsuttiin leikittäjäksi. Pentti kutsui kaikki koolle kokoamaan matoonget. Jokainen halukas sai itse koota tärkeät välineet. Pentti ohjeisti sekä auttoi tarpeen vaatiessa.
Nälkähän tuossa oli tullutkin. Onneksi keittiöväki oli valmistanut perunat, nakkikastikkeen ja porkkana raasteen. Onkiminen oli mukavampi aloittaa täysinäisellä vatsalla.
Vihdoin lapset pääsivät kokeilemaan onkiaan. Siinä sitä olikin onkien huminaa, siimojen suhinaa ja kalan kuhinaa. Kuului riemun huutoa: ”Hei, katsokaa sain ahvenen”, ”Minä sain särjen, salakan, pasurin”. Kalalajit tunnettiin. Jokunen kala pääsi karkuunkin, sekös harmitti. Onneksi kaikki saivat saalista.
Niistä ongituista kaloista laitettiin rapumertoihin syöttejä. Johonkin mertaan oli eksynyt made, jota ihmeteltiin. Ravustaminenkin tuntui olevan kiinnostavaa hommaa. Kaksi vetäjää vei verkot veteen toiveena, että saataisiin paistettavaa sekä savustettavaa.
Pentti vei lapsia moottoriveneajelulle, jossa tarjolla oli kovempaa kyytiä. Myös vanhan ajan leikit löytyivät, piilohippasilla juosta viipotettiin niin että, saari tömisi. Leiriläiset eivät muutenkaan kulkeneet kävellen, aina piti juosta. Onneksi säästyttiin isoimmilta naarmuilta. Halukkaat saivat aina onkia.
Vatsantäytteeksi oli luvassa muurinpohjalettuja mansikkahillon kera sekä kalaa eri muodossa paistettuna.
Saunan löylyt ja tietenkin uinti tekivät tehtävänsä illalla. Saareen saatiin yön hiljaisuus kello 23. Valvojat tarkastivat, että kaikki ovat saaneet unen. Joskus tarvitaan aikuisen rauhoittavaa läsnäoloa, kun päivä on ollut tekemistä täynnä.
Kuhaa uistelijoille
Torstaiaamu valkeni tyynenä aurinkoisena, luvassa oli hellettä. Aamupalalle noustiin reippaana ja innokkaana.
Vuorossa oli uistelua. Pentti ja Jouni, Pasi ja Kimmo veivät halukkaita järvelle. Toiset jäivät saareen ongelle. Uistelijat saivat saaliikseen kuhaa.
Pakko oli pulahtaa taas uimaan. Kalastamisessa sekä uimisessa tulee puolestaan nälkä. Onneksi oli tiedossa pyttipannua.
Muutakin ohjelmaa järjestettiin, kuten saariolympialaiset, jossa oli kolme tehtävää, heitettiin mölkkyä, tikkaa ja tarkkuutta. Olympialaisissa voiton vei Niila ja Niko ja Onni olivat jaetulla toisella sijalla. Palkinnoksi kaikki saivat yllätyksenä viilennysmatkan Pasaatilla Siltakahvilaan jäätelölle.
Matkalla tehtiin mies yli laidan harjoitus, kun Jarno hyppäsi veteen. Myöhemmin käsiteltiin, miten tilanteessa pitää toimia.
Päivälliseksi oli lasagne ja suolakurkkuja. Pizzaa sekä grahampiirakoita sai välipalaksi. Pentti savusti lohta, joka oli otettu pakastimesta. Sitä ei kalastettu. Illan hämärtyessä Pentti keitti ravut. Halukkaat saivat oppia niiden syömisessä. Iltapalaksi saatiin makkaraa sekä usealla tavalla valmistettua kuhaa. Niitä nautittiin iltaauringossa.
Sauna ja uinti tekivät taas hyvää hieman päivettyneelle iholle. Niin laskeutui hiljaisuus saareen taas kello 23. Väsyneet kalastajat nukahtivat nopeasti.
Perjantaina monet heräsivät muita aamuja aikaisemmin, liekö ollut jo koti mielessä. Jokainen huolehti pakkaamisensa ja mökkien siivouksen. Pentti auttoi kasaamaan onget. Myös yhteinen valokuva piti saada. Samalla jaettiin jokaiselle omat uistimet.
Halukkaat saivat mennä vielä uimaan, sillä päivä oli jo aamusta kuuma. Sitten laiva lastattiin leikkiväisillä leiriläisillä. Leiri päättyi halauksiin ja huiskutuksiin sekä toiveeseen, että ensi kesänä uudelleen.
Aune Kivi
Kirjoittaja oli mukana kalaleirillä
