Luotettavuuden renessanssi – Muuttunut maailmantilanne lisää luotettavuuden ja riippumattomuuden kysyntää

Iro Research Oy tutki elokuussa medioiden luotettavuutta, asiantuntevuutta, laadukkuutta ja uutis- ja ajankohtaismedioiden tärkeimpiä ominaisuuksia. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto.

Uutismedian liiton mukaan tutkimuksessa selvisi, että sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on ylivoimainen. Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Toiseksi luotettavimmaksi mediaksi kipusi toinen perinteinen media, televisio. Ero sanomalehtien ja television välillä kuitenkin kasvoi aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Prosentteina ilmaistuna ero on hyvin selkeä. Kun aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin, tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin luottaa enää 57 prosenttia aikuisväestöstä. Kolmanneksi sijoittuneisiin radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin luottaa 48 prosenttia aikuisväestöstä.

Sanomalehtien kannalta oleellinen tutkimustieto on sekin, että luottamus sanomalehtiin on pysynyt ennallaan viimeisen vuoden ajan. Samassa ajassa televisio on menettänyt luotettavuudestaan kaksi prosenttia.

Googlen, verkossa olevien uutisportaaleiden, sosiaalisen median, tubettajien ja blogien luotettavuudesta tutkimus ei anna kovin ruusuista kuvaa. Niihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista. Tulos on viimevuotistakin huonompi.

Kertooko tällainen tutkimus ainoastaan suomalaisten käsityksistä, vai kertooko se myös muuttuneesta maailmantilanteesta? Ukrainan sotaan liittyen otsikoissa vilisee ahkerasti Venäjän harjoittama disinformaatiovaikuttaminen. Keskiverto median kuluttaja lienee tällä hetkellä erittäin tietoinen siitä, että tarjolla on myös paikkansapitämätöntä tietoa. Disinformaatiovaikuttajien käyttämistä keinoista tihkuu jatkuvasti uutta tietoa. Uutistoimistot tarttuvat esimerkinomaisesti joihinkin Kremlin väitteisiin ja osoittavat ne valheiksi.

Vaikka ilmiö on luonnollisesti ikävä, on sillä positiivinenkin puoli. Kun hämmennysyritykset paljastetaan, yleisön kyky kyseenalaistaa ja tunnistaa vilpilliset vaikuttamisyritykset paranee. Iro Researchin tutkimuksen valossa näyttää siltä, että samalla nousee yleisön arvostus kotimaista, vapaata, journalististen periaatteiden mukaan toimivaa uutismediaa kohtaan.

Kun suomalaisilta Iro Researchin tutkimuksessa kysyttiin uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimpiä ominaisuuksia, kirkkaaseen kärkeen sijoittui luotettavuus. Sen valitsi tärkeimmäksi lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Toiseksi tärkeimmäksi median ominaisuudeksi nousi riippumattomuus. Riippumattomuuden merkitys oli vastaajille nyt selvästi korkeampi kuin koskaan koko viiden vuoden mittaushistoriassa. Tutkimuksen tulosten perusteella vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.

Tutkimuksen tuloksen voinee ilmaista niinkin, että luotettavuudelle ja riippumattomuudelle on nyt kysyntää. Moni media on viihteellistynyt vuosien varrella. Maailmantilanteen muututtua yhä useampi median kuluttaja saattaa olla nyt aiempaa kiinnostuneempi siitä, mistä kanavasta hänelle tarjotaan kylmää faktaa ja mistä harmitonta ajanvietettä. Akaan Seudun kaltaisille uutismedioille luotettavuuden renessanssi on tervetullut uutinen.