Kahdeksan vuotta sitten kuuntelin huuli pyöreänä äititutun selvitystä lempääläläisistä perhetuvista ja niiden reppupäivistä. Uskomatonta, että kunnalla oli kolmessa taajamassa perhetupia, joissa ammattilaiset avasivat ovet perhepäiville ja hoitivat lapsia kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan reppupäivinä.
Tiesin toki, että Toijalassa paikallinen Mannerheimin lastensuojeluliiton yhdistys järjesti vapaaehtoisvoimin sekä perhe- että vauvakahvilaa kuin myös ohjattua päiväkerhoakin lapsille kaupungin tuella. Toisin sanoen Toijalassa päästiin hyvin lähelle samaa palveluntarjontaa kolmannen sektorin avustuksella kuin Lempäälässäkin.
Viialassa ja Kylmäkoskella palveluvajetta on paikattu myös paikallisten MLL-yhdistysten vapaaehtoistyöllä, mutta ns. reppukerhoa ei ole ollut saatavilla näissä taajamissa uskonnollisesti sitoutumattomana toimintana.
Ajattelette varmaan, että onhan meillä päiväkodit, mutta perhetupien toiminta-ajatus on aivan eri. Päiväkodit eivät palvele perheitä, joissa vanhempi on kotona esimerkiksi vauvan kanssa, ja haluaa hoitaa isommatkin lapset itse ja silti haluaisi sosiaalista kanssakäymistä muiden perheiden kanssa. Päiväkodit eivät palvele perheitä, joissa lastenhoidolle päiväaikaan on tarve vain satunnaisesti.
Nythän Akaan päiväkodit ovat jo ääriään myöden täynnä. Riittääkö kaikille päiväkotipaikka syksyllä, jos parakkeja ja kotaa ei saada pystyyn muine resursseineen?
Rakentaminenhan käy nopealla aikataululla, vaan enemmän mietityttää kuinkahan Akaa mahtaa saada rekrytoitua tarvittavan henkilökunnan. Sivistysjohtaja esittää, että Akaaseen perustetaan yli 20 uutta vakanssia varhaiskasvatukseen. Se on paljon se, kun ottaa huomioon, että rekrytoinnit päästään vasta nyt aloittamaan.
Lempäälä päätti jo talvella syystä tai toisesta ottaa kotihoidontuen kuntalisän kokeiluun syksystä alkaen. Aamulehti tiesi kertoa vuonna 2016 lempääläläisen päivähoidon maksaneen kunnalle kuukaudessa 779 €/lapsi. Kustannukset lienevät nousseen 7 vuodessa, ja nyt perheille tarjottu lapsen kotihoidontuen kuntalisä Lempäälässä on 400 € ensimmäisestä lapsesta ja 100 € seuraavasta. Se on kustannustehokasta kunnalle, ja mielenrauhaa perheelle, joka pystyy sen turvin venyttämään pienen lapsen kotihoitoa. Toki kotiin jäänyt vanhempi ei tuota veroeuroja yhteiskunnalle.
Tiedän, että kotihoidontuen kuntalisä on julistettu purkukelpoiseksi viime vuonna VATT:n tutkimuksessa. Kuntalisä kun mm. korreloi kohonneen nuorisorikollisuuden kanssa. Tutkimus ei kuitenkaan kerro, johtuuko nuorisorikollisuuden kasvu juuri kotona hoidettujen lasten rikolliselle polulle ajautumisesta vai esimerkiksi varhaiskasvatuksen kriisiytymisestä jo ennen kuin kunta päätyy kuntalisän käyttöön viimeisenä oljenkortena rauhoittaakseen päiväkotien tilanne.
Suomessa varhaiskasvatus on markkinoitu palveluksi, jota ilman lapsi menee pilalle. Nytkin Akaassa työskentelee syystä tai toisesta epäpäteviä työntekijöitä varhaiskasvatuksen opettajien paikalla. Kuka määrittelee, milloin varhaiskasvatus on laadukasta ja korvaamatonta lapselle?
Tinja Lahdenmäki
Kirjoittaja on äiti, yrittäjä perheyrityksessä sekä basisti.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Lue myös:
