Jouluna on totuttu viettämään pyhiä ja vapaita. Silti löytyy useita ammatteja, joissa joulu täyttyy työpäivistä ja työtehtävistä. Erityisen kiireinen joulu on monelle seurakunnan työntekijälle. Joulu ja joulunviettoon liittyvät kristilliset traditiot tarvitsevat toteuttajansa, työ tarvitsee tekijänsä. Jouluna voi silti olla levollisia työpäiviä.
Adventti kiristää askeleiden tahtia
Akaan seurakunnassa suntiona työskentelevä Kirsti Mäkelä on töissä koko joulun. Hän tekee sen mielellään. Mäkelä tuli Akaaseen töihin vuonna 2018 juuri ensimmäisen adventin aikaan.
– Adventtiajasta alkaa toinen seurakuntien työntekijöiden todella kiireisistä jaksoista. Toinen on luonnollisesti pääsiäinen. Molempina on minusta hienoa olla töissä, pohtii Mäkelä.
Hän perustelee mielipidettään sillä, että vaikka kiireisimpänä aikana ote ei työnteossa saa herpaantua hetkeksikään, on tunnelma kuitenkin aivan omanlaisensa. Kiireen keskellä on levollisuus ja rauha.
– Työ ja seurakunnan sanoma on juhlaa, vaikka vaatiikin jouluna paljon askelia ja on paljon tekemistä, Mäkelä pohtii.
Epätodellinen jouluolo ja yhteyden tärkeys
Koronasulku viime jouluna oli Mäkelälle järkyttävä kokemus. Kirkko oli tyhjä, vaikka kaikki saivatkin seurata suoratoistetun jouluhartauden kotoa käsin.
– Ei se silti tuntunut oikealta. Oli aika epätodellista. Täällä kirkossa olimme vain me työntekijät. Oli ihan liian tyhjää ja hiljaista. Yhteys puuttui ja ihmiset olivat kuka missäkin, Mäkelä pohtii.
Yhteyden luomiseen ja sanoman aistimiseen ei välttämättä tarvita sanoja. Jouluaaton ja jouluaamun kirkot täyttyvät ihmisistä, mutta ei välttämättä puheesta.
– Yhteys syntyy jo pelkästään siitä, että olemme yhdessä täällä kirkossa, läsnä joulun sanoman äärellä, samaa juhlaa jakamassa. Ihmisten tullessa kirkkoon pelkkä tervehtiminen voi olla se kaikkein merkityksellisin asia. Tuoda tunteen siitä, että tänne on hyvä tulla. Minun tehtäväni on ottaa vastaan ja kohdata. Monta kertaa suntiota voi olla helppo lähestyä, jos muutaman sanan sitten vaikka haluaa vaihtaakin, kertoo Mäkelä.
Joulutraditiot yksinkertaistuivat
Mäkelä on aloittanut työt seurakuntien palveluksessa vuonna 2004. Tähän ajanjaksoon hän on ehtinyt olla useampia jouluja töissä, useammassa seurakunnassa. Mäkelä nauttii, kun pyhä saa olla oikeasti pyhä. Se pitää hänelle sisällään juhlan sanoman ja oman suhteen kristilliseen traditioon. Ollessaan jouluja töissä Mäkelä on huomannut, että oman kodin jouluvalmistelut ovat muuttuneet.
– Viime vuosina en ole laittanut kotiini kuusta ollenkaan. Joulukoristeetkin mietin aika tarkkaan, että ne ovat sellaisia, jotka sopivat minun joulunviettooni. Ovat oman ajatusmaailmani mukaisia, kertoo Mäkelä.
Suntiosta on moneksi
Suntion tehtävänkuva on laaja ja usein suntio joutuu ratkomaan tilanteita ihan yllättäen.
– Pitäisi melkein olla silmät selässäkin, jos joku tarvitsee vaikka yhtäkkiä apua kesken tilaisuuden, Mäkelä kertaa.
Suntio muun muassa valmistaa kirkkotilan, huolehtii tarvittavan välineistön paikalleen, ohjaa ihmisiä ja auttaa apua tarvitsevia. Suntio tulee ensimmäisenä paikalle ja lähtee viimeisenä. Tämän vuoden adventtiaika toi tullessaan koronapassin tarkastuksia mukaan joulukiireisiin. Ihmisten ohjaaminen, turvavälit, maskit ovat myös suntion työtehtävien listalla.
– Onneksi tässä kirkkotilassa voi myös huokaista, kun siltä tuntuu. Joulun tunnelman ääressä ja levollisuudessa, toteaa Mäkelä.
Maria, Josef, seimi ja lampaat liikkuvat Mäkelän käsien kautta rauhallisesti oikeille paikoilleen. Kuusi saa valot ja hopeanauhan. Seimi jää valmiina odottamaan syntyvää Jeesus-vauvaa.
Kukka Salmiovirta
