Suomalaiset vieroksuvat rahasta puhumista. Syvä hiljaisuus ja suoranainen toimettomuus leimaavat perhelakiasioiden hoitamattomuuden syvälle juurtunutta kulttuuria kansamme keskuudessa. Tee-se-itse-online- ja etälakipalveluista odotetaankin tehokasta lääkettä kansalaisten innolle hoitaa esimerkiksi testamentit, edunvalvonta-asiakirjat, avioehdot, ositukset sekä perunkirjoitukset kuntoon. Lexly Oy:n toimitusjohtaja Timo Kemppainen ja kehitysjohtaja Katariina Kuusiluoma korostavat, että suomalaisilla on nyt kansalaistalkoiden paikka.
Suomi haluaa olla digipalveluiden kärkimaa maailmassa. Suomalaiset ovat oppineet salamannopeasti asioimaan verkossa muun muassa pankkien, vakuutusyhtiöiden, kauppojen sekä terveyspalvelujen tarjoajien kanssa. Tunnettu tosiasia on, että lakipalvelut ovat loistaneet poissaolollaan verkkomaailmassa.
Tampereella ja Helsingissä toimiva Lexly Oy on maassamme pioneeri etälakipalveluiden tuottajana ja tarjoajana. Yritys on tehnyt muutaman kuukauden ajan voimakkaasti töitä madaltaakseen ihmisten kynnystä saattaa lakiasiat tolalleen ja juurruttaakseen kansalaisten keskuuteen uuden rutiinin.
Toimitusjohtaja Timo Kemppainen ja kehitysjohtaja Katariina Kuusiluoma ovat vakuuttuneita siitä, että suomalaiset löytävät etälakipalvelut ja ottavat ne omikseen. Heidän mukaansa kansalaiset tarvitsevat nyt tietoa ja valistusta tärkeästä asiakokonaisuudesta, joka koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia.
– Tosiasia on, että meillä Suomessa suuri osa ihmisistä on laiminlyönyt lakiasioiden hoitamisen, he huomauttavat.
– Meidän kansakuntamme on herätettävä lakiasioiden nykyistä parempaan järjestämiseen. Jotta ihmiset ottavat lakiasiat sydämelleen, omakseen, niistä on puhuttava aktiivisesti ja kattavasti. Käsillä on niin merkityksellinen asia, että siitä on viritettävä yhteiskunnallinen keskustelu, Kemppainen ja Kuusiluoma kirittävät.
Kemppainen ja Kuusiluoma sanovat, että länsinaapurimme, ruotsalaiset ovat lakiasioiden hoitamisessa aimoaskeleen edellä suomalaisia. Siellä on myös online-etäpalvelut osoittaneet jo toimivuutensa.
”Suhtautumisen on muututtava”
Timo Kemppainen ja Katariina Kuusiluoma sanovat, että suomalaisten on uudistettava radikaalisti suhdettaan lakiasioihin.
– Meillä on vielä tiukassa käsitys, että lakimiehen, juristin puoleen käännytään vain käräjäoikeuteen mentäessä. On nurinkurista, että moni ihminen on valmis maksamaan palvelusta riidan hetkellä. Tuntuvasti parempi ratkaisu on toimia ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi, he herättelevät.
Kemppainen ja Kuusiluoma toteavat, että lakiasioihin suomalaisessa yhteiskunnassa liitettävässä mystisessä ilmapiirissä on jonkin verran toimialan omaa syytä. Heidän mukaansa maantapana on ollut, etteivät asianajajat eivätkä lakimiehet ole halunneet avata juttujen juuria ja hoitotapoja.
– Moni on kuitannut asiakkaalleen, että ”jätä tämä minun käsiini, kyllä minä tämän hoidan”.
Kemppainen ja Kuusiluoma tietävät, että ihmiset vieroksuvat lakipalveluiden aktiivista käyttämistä, kun he pelkäävät niiden korkeata hinnoittelua. Monella ihmisellä on mielikuva, että lakimies laittaa sekundaattorin päälle välittömästi, kun puhelu alkaa. Näinhän asia ei ole.
– Palveluiden hintakuvan realistisessa rakentamisessa on lähitulevaisuuden tärkeä työsarka, he sanovat.
Kemppainen ja Kuusiluoma odottavat, että Suomessakin koittaa aika, jolloin ihmisten laki-asioiden hoitaminen on normaali kansalaistaito. He odottavat, että perhejuridiikasta puhuttaisiin jo koulussa.
– Kun asiakkaamme antavat nyt meille palautetta verkkopalveluistamme, he ihmettelevät myönteisesti niiden helppoutta ja kätevyyttä. Asiat aukeavat maalaisjärjellä ymmärrettävästi. Kapulakieli on poissa, he kertovat.
Elämän moninaisuus haastaa
Esimerkiksi perhemuotojen moninaistuminen tekee lakiasioiden hoitamisesta entistäkin tärkeämpiä.
Timo Kemppainen ja Katariina Kuusiluoma huomauttavat, että esimerkiksi surullisen yleistä on, että avioerossa osapuolet jättävät osituksen tekemättä. Sen unohtuminen voi johtaa vuosien päästä yllättäviin tilanteisiin. Oikeushistoriamme vilisee silmät avaavia tapauksia. Ihmisen koko eletty elämä puidaan hänen kuolemansa jälkeen viimeistä piirua myöten läpi.
– Asiat on sovittava ja kirjattava, kun muuttaa yhteen, vaikka olisikin avosuhteessa, he teroittavat.
Kemppainen ja Kuusiluoma odottavat, että Suomi seuraa Ruotsia avoliittosopimuksen hyödyntämisessä. Ruotsalaiset ovat ottaneet tuotteen omakseen. Katseet ovatkin meilläkin uusissa sukupolvissa, jotka varttuvat älypuhelin kämmenellään.
– Ihmiset tarvitsevat juridista apua, kun he asuvat avoliitossa, kun he menevät naimisiin tai kun he ostavat tai myyvät omaisuutta. Avioero, omaisuuden lahjoittaminen ja tulevaisuuden suunnittelu ovat asiakokonaisuuksia, jotka on perusteltua hoitaa oikea-aikaisesti kuntoon, Kemppainen ja Kuusiluoma listaavat.
Tuikiyleiset perhe- ja sukuriidat vältetään avoimella keskustelulla, joka liittyy raha- ja lakiasioihin. Kemppainen ja Kuusiluoma suosittelevat sopimisen ja oikea-aikaisen asioiden järjestelemisen tapakulttuuria. Heidän mieleensä maassamme on aivan liian paljon muun muassa jakamattomia kuolinpesiä, joiden osakkaina on jopa eri sukupolvien edustajia.
– Turhan monet perheet ja suvut kärsivät välirikoista omaisuusriitojen takia. Tämä on suorastaan meidän suomalaisten helmasyntimme. Kun asiat ovat asiallisesti kirjoissa ja kansissa, turha eripura jää pois, he toteavat.
Suomessa on koko ajan enemmän ja enemmän sinkkuja eli yhden ihmisen talouksia. Kemppainen ja Kuusiluoma painottavat, että sinkunkin on huipputärkeää hoitaa asiansa edunvalvojasta lähtien kuntoon.
”Olemme palveluammatissa”
Perhejuridiikka ei ole rakettitiedettä.
Timo Kemppainen ja Katariina Kuusiluoma sanovat, että lakimiehet jos ketkä ovat nimenomaan auliissa palveluammatissa.
– Lakimiesten tehtävänä voisi pitää jopa kansakunnan tietotaidon lisäämistä juridisissa asioissa, he miettivät.
– Jokainen ihminen voi miettiä tykönään hetkeä, kun kuolema niksauttaa kaikki asiat päälaelleen. Emme odota emmekä toivo näitä tilanteita, mutta niissä juridiset ongelmat tavallisesti konkretisoituvat. Punaisena lankana on, että nämäkin asiat pystyvät olemaan hyvässä ojennuksessa.
MATTI PULKKINEN
