Luin juuri romaanin, joka kertoo ajasta Turussa 150 vuotta sitten. Romaanin naisten elämäntehtävä on päästä hyviin naimisiin ja turvata näin oma tulevaisuutensa. Kirjan naiset kuitenkin halusivat opiskella ja työskennellä itsenäisesti, ja he kamppailivat asian suhteen sekä sisäisesti että ympäröivää yhteiskuntaa vastaan.
Romaanin tapahtumien aikoihin Suomessa eli Minna Canth, joka on edelleen tärkeä ja ennen kaikkea ensimmäisiä suomalaisia naisten ja köyhien oikeuksien puolestapuhujia. Hän toimi kauppiaana, kirjoitti sanomalehtiin eikä pelännyt tuoda mielipiteitään julki. Hänen syntymäpäivänsä 19.3. on tasa-arvon päivä.
Ajat ovat muuttuneet ja nykyjärjestelmä takaa, että yhä useampi pääsee taustastaan riippumatta kouluttautumaan. Kaikuja menneestä kohtaa kuitenkin edelleen, kun puhutaan naisten älykkyydestä.
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan jo pienet lapset omaksuvat älykkyyden miehiseksi ominaisuudeksi. Tällainen stereotypia ohjaa lasten kiinnostusta ja jopa uravalintoja. Matemaattisesti lahjakkaat tytöt eivät Suomessakaan päädy teknisille aloille, vaan älykkäiden tyttöjen oletetaan opiskelevan lääkäreiksi ja opettajiksi. Hyviä ammatteja toki, mutta he voisivat aivan yhtä hyvin olla myös insinöörejä, koodareita, tekniikan tohtoreita ja huippututkijoita, jos heitä kannustettaisiin siihen. Erityisesti kannustusta tarvitsevat ne, joilla päätä riittää, mutta joiden läheiset eivät osaa tai pysty auttamaan eteenpäin.
Tunnen tyttöjä, jotka ovat todella hyviä koulussa. Siis sellaisia, joille matematiikka on helppoa ja jotka oppivat muutkin aineet vähällä vaivalla, mutta joita ei kuitenkaan juuri sanota älykkäiksi. Sen sijaan heihin viitataan ”kympin tyttöinä” ja ”suorittajina”, jotka itse ainakin tulkitsen tarkoituksena jotenkin pienentää heidän ansioitaan. Heidän oletetaan olevan luokan hiljaisia, jotka menestyksellään osoittavat olevansa panikoivia pingottajia ja ahkeria ulkoa opettelijoita. Joskus olen myös kuullut viitattavan älykkääseen tyttöön erityisen kunnianhimoisena, joka siis tarkoittaa, että kyynärpäät ohittavat aidon älykkyyden.
Kuulin kerran sivusta keskustelun, jonka sisältö oli, että onko tyttö oikeasti älykäs vai vaan kova tekemään töitä? Jos tyttö on kaikkea tuota, hän todellakin on älykäs! Jostain syystä se on kuitenkin huonompaa älykkyyttä, jos oppii helposti, tekee läksyt ja lukee kokeisiin, ja erityisesti se tuntuu olevan tyttöjen synti. Itse väittäisin, että älykästä on nimenomaan opetella tekemään säännöllisesti töitä jo nuoresta pitäen.
Kaikki lapset tarvitsevat kannustusta, jotta he näkevät mahdollisuutensa ja uskaltavat pyrkiä mihin ikinä haluavatkin. Tyttöjen älykkyys ei ole pois pojilta, eikä kenenkään älykkyyttä pidä vähätellä. Tyttöjen kykyjen ylistäminen ja esiin tuominen hyödyttäisi meitä kaikkia, sillä tytöt tekniikan tai vaikka pelien maailmassa voisi avata uusia näkökulmia ja lisätä tyttöjen ja poikien, kaikkien meidän, onnellisuutta. Kuten Minna Canth sanoi: ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.”
Erika Löövi
Kirjoittaja on akaalainen perheenäiti ja kauppatieteiden maisteri.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
