Akaan Seutu viettää tällä viikolla Yrittämisen ja elinvoiman teemaviikkoa. Ensimmäiset teemajutut ilmestyivät verkkoon jo viime viikonloppuna, viimeiset tulevana. Painetun lehden välissä on yli 30 sivun Yrittäjyys ja elinvoima-teemapaketti.
Yrittäjäjuhlaa vietettiin viime viikon perjantaina Viialan Metsälinnassa. Juhlassa kuulluissa puheissa listattiin yrittäjien ominaisuuksia ja kiiteltiin yrittäjien suurta merkitystä paitsi työllistäjinä, myös yhteiskunnan ja tulevaisuuden muovaajina. On varmasti totta, että yrittäjillä on valtava merkitys koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Jos ei ole yrittäjyyttä, ei ole työpaikkoja, ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä kehitystä.
Yrittäjyys on muutoksessa. Yhä useampi nuori yrittäjä kertoo olevansa tyytyväinen, kun saa tehdä mieleistään työtä ja saa siitä itselleen riittävän toimeentulon. Kasvuhaaveita ja unelmia yrittäjyyden mukanaan tuomista rikkauksista ei elätellä. Samaan aikaan muutama Akaan Seudun teemaan haastatelluista yrittäjistä korostaa, että yrittäjyys on ensisijassa työtä. Taloudellinen menestys seuraa työtä, jos on seuratakseen.
Ajatus yrittäjyydestä sellaisena, kuin yhä useampi nuori sen näkee, kuulostaa toki hyvältä. Hienoa, jos on mahdollisuus tehdä sellaista työtä, johon kokee intohimoa. Vielä parempi, jos sitä voi tehdä yrittäjän vapaudella. Miksi sitten niin harva valitsee yrittäjyyden?
Ehkä siksi, että köyhyys kalvaa juuri näitä yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien tekemän Yksinyrittäjäkysely 2019:n mukaan yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä. Tulotaso on siis yhä edelleen matala. Kaikista kyselyyn vastanneista 22 prosenttia kertoi ansaitsevansa alle 1000 euroa kuukaudessa. 26 prosenttia raportoi tienaavansa 1000–2000 euroa kuukaudessa. Tällainen tulotaso ei tietenkään varsinaisesti vedä yrittäjyyden pariin. Jos yrittäjyys kerran on niin merkittävää yhteiskunnalle kuin juuri yrittäjäjuhlassakin kuultiin, voisiko yhteiskunta kenties tehdä näiden ainakin itsensä työllistäjien hyväksi vielä jotakin enemmän?
Voisiko toinen syy sille, miksi niin harva hakeutuu yrittäjäksi, olla pelko? Puhutaan yrittäjäriskistä. Moni ei uskalla lähteä ottamaan selvää, kantaisivatko oman yrityksen siivet. Tämän pelon vaivaamat voivat saman tien luopua pelostaan. Suuri osa meistä on jo mukana kantamassa tuota yrittäjäriskiä. Jos työskentelee yksityisellä työnantajalla, on palkannauttimisen kesto täsmälleen yhtä pitkä kuin yrittäjän lento. Ei ole juuri eroa sillä, saako toimeentulonsa yrittäjän maksamana palkkana vai oman yrityksen tuotosta. Jos se yrityksen tuotto loppuu, loppuu myös näennäisessä turvassa olevan palkansaajan elanto.
Mitä tuolle pelolle voi tehdä? Olipa yrittämisessä mukana yrittäjänä tai palkansaajana, tavoitteen tulisi olla sama. Yrittää huolehtia siitä, että yrittäjän lento jatkuu.
