Keskiviikkona 25.10.2023 kokoontuva kaupunginvaltuusto tekee suuria päätöksiä. Valtuuston esityslistalla on enemmänkin merkittäviä pykäliä, mutta erityisesti kaksi kohtaa kiinnittää huomion. Ensimmäisessä niistä valitaan Akaan kaupungille sivistysjohtaja ja toisessa kaupunginjohtaja.
Kummassakaan valinnassa tuskin tullaan kokemaan suuria yllätyksiä. Akaan Seutu uutisoi verkkosivullaan 18. lokakuuta, että kaupunginhallitus on yksimielisesti Antti Peltolan takana. 19. lokakuuta verkkosivullamme taas kerrottiin, että Hanna-Leena Holmström on kärkiehdokas Akaan sivistysjohtajaksi. Kaikkihan on toki aina mahdollista, mutta todennäköisintä lienee, että kaupunginjohtajan nimi on jatkossakin Peltola ja sivistysjohtajan nimeksi tulee Holmström.
Jos kaupunginjohtaja ei vaihdu, voidaan katsoa hänen työnsä vaikutusten alkavan näkyä akaalaisten elämässä välittömästi. Keväästä 2019 alkaen tutuksi tulleella linjalla todennäköisesti jatketaan. Yksi iso ero sentään löytyy. Kaupunginjohtajan pesti ei ole enää Akaassa määräaikainen, vaan valtuusto valitsee kaupunginjohtajan toistaiseksi. Voisiko tällainen muutos jotenkin näkyä viranhaltijan viranhoidossa?
Tulevan sivistysjohtajan, oli hän sitten kuka tahansa, työn tulokset alkavat myös näkyä pikapuoliin, mutta alkavatko ne vaikuttaa vasta kaukana tulevaisuudessa? Kumpi itse asiassa on enemmän vartijana, nykyisyyttä hoitava kaupunginjohtaja vai tulevaisuudentoivojemme korkein kaitsija, sivistysjohtaja? Suuri osa yksilön toiminnasta tähtää aina jonkinlaiseen tulevaisuuden varmistamiseen, joten sivistysjohtajan valintaa ei ehkä kannatakaan pitää keskiviikon valtuuston toiseksi tärkeimpänä päätöksenä. Ja koska kaikki Akaassa varttuvat lapset eivät tietenkään jää kotikaupunkiinsa, kaikuvat sivistysjohtajan työn tulokset tulevaisuudessa myös Akaan ulkopuolella.
Luonnollisesti tulevaisuuteen katsominen on myös kaupunginjohtajan työtä. Esimerkiksi Postin uuden logistiikkakeskuksen Akaaseen houkuttelemisen eteen tehty työ ei vaikuta kaupungin nykyisyyteen. Onnistuessaan ja epäonnistuessaan se vaikuttaa vahvasti kaupungin tulevaisuuteen.
Jos valtuusto valitsee Antti Peltolan jatkamaan kaupunginjohtajana, on saavutettu yksi merkittävä tavoite: kaupungin merkittävin viranhaltija ei vaihdu. Johtavien viranhaltijoiden vaihtuminen on ollut kaupungissa ongelma pitkään. Olisiko seuraavaksi mahdollista huolehtia siitä, että valittava sivistysjohtajakin pysyy kaupungin palveluksessa? Yleensä henkilöstön pysyvyys on organisaation etu. Pysyvyys voidaan varmistaa tekemällä siitä myös yksilön etu. Tarjoaako Akaa johtaville viranhaltijoilleen riittävästi, jotta kaupungin palveluksessa pysyminen on yksilön etu? Entä annosteleeko organisaatio jotakin sellaista, mikä tekee lähtöpäätöksestä helpon?
Samalla kun henkilöstön pysyvyys on etu, myös sen vaihtuvuus on etu. Kun saadaan uusi sivistysjohtaja, saadaan samalla uusia ajatuksia. Ajatuksia siitä, mitä on tehty hyvin, mitä huonosti ja mitä suorastaan merkillisesti. Voisiko tuleva viranhaltija pomppia oman tonttinsa ulkopuolellakin tunnistamassa näitä kaikkia kolmea tapaa toimia? Saavutettaisiinko sillä tavalla vaihtuvuuden hyödyt ilman liian suurta vaihtuvuutta?
