Missä kulkee raja liberaalien ja konservatiivien välillä? Kumpaan ryhmään kuulut? Kulkeeko rajalinja suhtautumisessa Raamattuun? Ainakin aiemmin raja meni tässä. Konservatiivien mielestä Raamattu on kirjaimellisesti Jumalan sanaa, jonka tulkintaa ohjaa kirkon muuttumaton oppi. Liberaalimpien mielestä Raamattu on aikaan sidottu ja avoin tulkinnoille.
Kulkeeko rajalinja suhtautumisessa Jumalaan? Konservatiiveille Jumala on persoona, joka on luonut kaiken ja on oikeasti olemassa. Liberaalimmissa tulkinnoissa jumala on lähinnä idea jostain korkeammasta eikä kristinuskolla ole erityisasemaa uskontojen joukossa.
Viime aikoina kahtiajako on tiivistynyt vain yhden kysymyksen ympärille: pitäisikö vihkimys tarjota kaikille pareille? Onko rakkaus vain rakkautta vai onko Jumalalla oma määritelmänsä rakkaudelle ja joka sitoo kirkkoa?
Jatkuuko tämä seuraavatkin sata vuotta? Onko kiista avioliitosta ja rakkauden rajoista viimeinen taisto vai minne rajalinja seuraavaksi vedetään? Kirkon konservatiivit ovat syntyneet herätyksistä ja herätysliikkeistä, mutta aikoihin ei ole herätystä ollut eikä edes pandemia saanut kirkkoja täyttymään. Entä lisääntyisikö konservatiivisuus suvullisesti? Tuntumani on, että konservatiivien lapset usein jakavat vanhempiensa käsityksen Jumalasta, mutta sukupuoleen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat ovat heille pelkästään ihmisoikeuskysymyksiä.
Ovatko konservatiivit ”pahoja”? Eivät ole. Heidän omatuntonsa on sidottu Raamattuun. He ovat huolissaan ihmisten iankaikkisesta autuudesta ja kokevat velvollisuudekseen varoittaa vääristä valinnoista.
Ovatko liberaalit ”pahoja”? Eivät ole. He näkevät sukupuoleen ja sukupuolisuuteen liittyvät kysymykset samanlaisina ihmisoikeuskysymyksinä kuin vaikkapa rasismiin vastustamisen. Kun konservatiivi katselee historiallista elokuvaa Nelson Mandelasta tai Martin Luther Kingistä ja ihmettelee miten valkoiset ovat voineet olla noin julmia, lienee tunnetila sama kuin liberaali tuntee konservatiivia kohtaan tämän pitäessä kiinni perinteisestä avioliittokäsityksestä.
Kun valitsemme kirkkoherraa, nousevat erityisesti nämä kysymykset esille. Millä perusteella sinä valitset suosikkisi? Ketkä saavat ja uskaltavat kutsua itseään uskovaisiksi? Ovatko uskovaiset konservatiivisia ja konservatiivit uskovaisia?
Miten itse selviydyn tällä miinakentällä? Sovellan Raamatun käskyjä vain itseeni, jätän muut seisomaan itse Jumalansa edessä. Raamattu puhuu minulle minun synneistäni, ei niinkään naapurin synneistä. En tingi Raamatun totuudellisuudesta, mutta yritän olla nöyrä siinä asiassa, että tulkintani voivat olla vääriä. Olen huolissani siitä, saavatko ihmiset oikean käsityksen mitä kristinusko, laki ja armo ovat. Luulenpa, että vanhalle vainoojalle tämä nykytilanne sopii hyvin. Kristus jää kaiken rajan yli huutelun varjoon ja monelle armoa ja rakkautta janoavalle sielulle tuntemattomaksi. Toisaalta löysi ja valitsi Kristus minutkin, joten toivoa on. Työ on Hänen. Puhukoon Hän meille sanassaan ja teoissamme toisillemme.
”Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä.”
Mika Setälä
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkovaltuutettu.