Ylipainosta muistuttelu on suoranaista terveysterroria – Lihomisen pelko on istutettu meihin niin syvälle, että moni kituuttaa pysyäkseen ihannemitoissa

Erika Löövi.

Kehopositiivisuus on yhteiskunnallinen liike, jonka tavoite on saada kaikenlaisille kehoille näkyvyyttä yhteiskunnassa. Liike tavoittelee tasavertaista suhtautumista yhtä lailla hoikkiin kuin ylipainoisiin ihmisiin.

Kehopositiivisessa ajattelussa käsitteisiin ”lihava” tai ”laiha” ei sisälly arvolatausta, vaan ne ovat neutraaleja ilmaisuja erilaisista vartaloista.

Yhteiskunnassamme lihava nähdään helposti tyhmänä, sairaana, rumana ja elämänhallintansa menettäneenä. Kehopositiivisuutta pidetäänkin yleisesti lihavien kansanliikkeenä, jolla he hakevat hyväksyntää epäterveille elämäntavoilleen. Kehopositiivisuuden ajatus ei kuitenkaan ole lihavuuden ihannointi vaan se, että olemme kaikki arvokkaita ja kenenkään ei tarvitse tuntea kehostaan häpeää.

Ylipaino altistaa monille sairauksille, mutta painosta ei suoraan voi päätellä mitään kenenkään terveydestä. Jopa lääkäri tarvitsee vastaanotolla tutkimustuloksia voidakseen diagnosoida sairauden. Lähes aina ylipainosta puhuttaessa esiintyy huolipuhetta, jossa ylipainoiselle maalaillaan tulevaisuutta monisairaana. Tuskin kenellekään ylipainoiselle riskit ovat epäselviä, ja jatkuva muistuttelu on suoranaista terveysterroria. Kehopositiivisuus tarkoittaa, että voimme kaikki elää ilman muiden arvostelua.

Ylipainoon pitää toki puuttua, mutta nykytutkimukset osoittavat, että jatkuvat laihdutusyritykset saavat kehon sekaisin, jolloin terveemmän painon saavuttamisesta tulee yhä vaikeampaa. Painopuhe kuuluukin lähinnä lääkärin vastaanotolle. Koska olemme yksilöitä, pitää lääkärinkin ottaa huomioon potilaan ruumiinrakenne, perimä ja elämäntilanne. Syö vähemmän ja liiku enemmän ei ole mikään taikasauva, sillä se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimikaan toisella.

Kehoon liittyviä paineita on ylipainoisten lisäksi yhä myös lapsilla ja nuorilla. Jopa 7-vuotiaat tytöt puhuvat laihduttamisesta ja teini-ikäiset pojat kärsivät, kun raajat kasvavat pituutta, mutta kroppa ei näytä tarpeeksi lihaksikkaalta. Meissä kaikissa on joku vika, olemme liian laihoja tai lihavia, liian pitkiä tai lyhyitä, liian sitä tai tätä. Kehopositiivisuus hyväksyy kaikki.

Painonormit täyttävälläkin ihmisellä voi olla epäterve suhde syömiseen ja liikuntaan. Lihomisen pelko on istutettu meihin niin syvälle, että moni kituuttaa pysyäkseen ihannemitoissa.

Liikunnastakin voi muodostua pakkomielle, kun tavoitellaan kunkin aikakauden ihannevartaloa. Tästä voi seurata syömishäiriöitä, jotka eivät nekään näy päällepäin. Äitien ikuiset laihdutuskuurit siirtyvät uusille sukupolville.

Jos vain osaisimmekin suhtautua kehoihimme niin, että olemme erilaisia ja iän myötä keho muuttuu! Kehopositiivisuusliike haluaa lisätä kaikenlaisten ja eri ikäisten kehojen näkyvyyttä, jotta meidän olisi helpompi tykätä itsestämme.

Kehorauha on tärkeää antaa kaikille, sillä kehon kommentointi vain sairastuttaa. Suurimmalle osalle meistä riittää tasapainossa oleva syöminen ja liikunta, kunnon unet sekä positiiviset ajatukset itsestä ja elämästä. Terveempi keho seuraa sitten aikanaan.

 

Erika Löövi

Kirjoittaja on perheenäiti ja KTM.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Yksi kommentti

  1. Timo Vepsäläinen

    Liikunta on kivaa terveelle keholle ja sitähän terveydenhoito tukee. Minulle on tarjottu fysioterapiaa romahtaneeseen jalkaholviin, kirurgi leikkasi. Turvonneisiin jalkoihin sain kehotuksen tukisukkiin, verisuonikirurgin mielestä kyseessä oli massiivinen väärä suuntainen virtaus laskimossa. Jalkojen haavoihin sain rasvauskehoituksen ja kymmeniä ruusuja, nyttemmin on lääkehoito ja harvemmin haavoja. Ylipainohuoliin sain käynnin ravintoneuvonnassa. Toivotan hyvinvointialueen tervetulleeksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?