Tee työtä, jolla on tarkoitus – Onko koulutusta vastaavaa työtä kaikille korkeakoulutetuille, ja pitäisikö enemmän nuoria saada suoremmin ja nopeammin tarttumaan suorittaviin töihin?

Olli Ristimäki.

Aikanaan päätoimittajana otin vastaan monet moitteet siitä, kun paikallislehdessä oli jälleen iso juttu kuvineen ylioppilaista, mutta ammattiin valmistuneista vain lyhyt maininta. Syy oli käytännöllinen; omalla kylällä oli lukio, jossa opiskeli pääasiassa paikallisia nuoria. Ammattiin opiskelevat sen sijaan hajaantuivat naapurikuntiin tai kauemmas, eikä heidän valmistumisestaan saanut koottua tietoa mistään.

Kritiikki aiheen käsittelyä kohtaan oli kuitenkin aiheellista. Miksi suvivirren soidessa on ollut tapana isosti listata lukioiden keskiarvoja sekä kirjoittaa juttuja eniten älliä kirjoittaneista? Ammattiin valmistuvilla on myös arvosanansa, ja ammatilliset oppilaitokset kisaavat paremmuudestaan muulla tavalla ja eri kilpailuissa, mutta se ei uutiskynnystä samalla tavalla ylitä.

Koulutuksen ja kirjaviisauden eetosta on ehkä vahvistanut historia alamaiskansana, mutta varmuudella toista vuosisataa sitten aloitettu koulutuksen kehitys, joka on ollut menestys. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, kun vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Samalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jatkanut kasvuaan ja vuonna 2020 se oli kolmannes suomalaisista.

Tavoitteet ovat entistä kunnianhimoisemmat. Valtioneuvoston viime vuonna antaman koulutuspoliittisen selonteon visiossa vuodelle 2040 ”koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.”

Ensimmäinen tavoite on selvä: mikä tahansa peruskoulun jälkeinen koulutus lisää yleissivistystä ja antaa eväitä elämään kaikilla osa-alueilla. Jälkimmäinen mietityttää, mitä tulevaisuuden työelämä sitten vaatii? Onko koulutusta vastaavaa työtä kaikille korkeakoulutetuille, ja pitäisikö enemmän nuoria saada suoremmin ja nopeammin tarttumaan suorittaviin töihin?

Ei välttämättä, vaikka niitä tarttujiakin tarvitaan. Kevään 2022 ammattibarometrin mukaan hoitoalan työvoimapula syvenee, ja eniten tarvittaisiin lisää lähihoitajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Näistäkin kaksi viimeistä ryhmää kuitenkin kuuluvat korkeakoulutettujen piiriin. Seuraavat kuusi eniten tekijöitä tarvitsevaa ammattia liittyvät nekin hoitoalaan, mutta ovat kaikki korkeakoulutuksen tai jopa yliopisto-opiskelun vaativia. Kaikista 15:stä tällä hetkellä pahiten työvoimapulaa kärsivistä ammateista 13 edellyttää korkeakouluopiskelua.

Haaste on siis monitahoinen. Suorittavan työn osaamista, sekä sen arvostusta tarvitaan ehdottomasti. Samalla pitää kannustaa nuoria lukion kautta korkeakouluihin ja myös ammattikoulun jälkeen ammattikorkeakouluun syventämään osaamista. Ennen kaikkea tärkeää olisi luoda ilmapiiriä, jossa arvokasta on tehdä itselle mielekästä ja palkitsevaa työtä, ilman ulkoa annettuja arvostuksen raameja. Tässä on iso sarkansa myös tiedotusvälineillä ja niiden valinnoilla.

Olli Ristimäki

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja perheenisä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?