”Eduskuntavaalien tulos Akaassa kertoo paljon sekä Suomesta että kotikaupungistamme. Perussuomalaisten piikkilankalinjaa haluttiin tukea ympäri maata, oli omia ehdokkaita tai ei. Tätä kuvastaa tasan 20 prosentin ääniosuus Akaassa, jossa perussuomalaiset ovat Marita Markkulan maltillisen soolosuorituksen jälkeisillä valtuustokausilla olleet omaan älämölöönsä tai puolueen jakautumiseen hajoava marginaaliryhmä. Tällä hetkellä valtuutettuja on kaksi.”
Näin kirjoitin Akaan Seudun pääkirjoituksessa huhtikuussa 2019.
Älämölöllä viittasin kovasta äänisaalistaan ja kovista puheistaan tunnettuun valtuutettu Risto Kajantoon, joka sittemmin erosi tuskissaan ensin perussuomalaisista ja valtuustoryhmästä ja muutti sitten koko Akaasta. Kajannon hiljaisempi hengenheimolainen Henri Palm erosi hänkin ja loikkasi sittemmin demareihin, joissa kannatus jäi minimalistiseksi. Marita Markkula jätti politiikan.
Viime valtuustokaudella koko Perussuomalainen puolue hajosi vieden Akaan valtuustoryhmästä yhden kolmanneksen eli Sauli Turjan sinisten riveihin jo marraskuussa 2017. Entinen Toijalan Sitoutumaton tosin oli väärässä sakissa jo alkujaan.
Perussuomalaisten valtuustoryhmään jäivät Heli Einola-Virtanen ja Janika Rekola, joista jälkimmäinen muutti pois Akaasta 2018. Valtuustoon nousi Marko Kivi.
Kun tuoreimmat kuntavaalitulokset lävähtivät pöytään kesäkuussa 2021 ja perussuomalaiset saivat Akaan valtuustoon kuusi paikkaa, oli ensimmäinen ajatukseni: Kuinkahan tässä taas käy. Einola-Virtasesta tuli kylläkin Akaassa ylivoimainen ääniharava, mutta hänen vanavedessään valtuustoon nousi viisi täysin noviisia perussuomalaista miestä, joita aiemman aktivismin perusteella näytti yhdistävän lähinnä tuulivoiman vastustaminen. Perussuomalaisten varavaltuutetuksi pääsi konservatiivikristitty Joni Toivonen, jonka blogikirjoitukset eivät hänen oman kertomansa mukaan usein läpäise edes Kotimaa-lehden verkkoseulaa.
Sitä, mitä perussuomalaisten akaalaiselle agendalle tuulivoimavastustuksen lisäksi nousee, ei tarvinnut odottaa kauaa. Jo ennen ensimmäistä valtuuston kokousta valtuutettu Arttu Käpylä ehätti Joni Toivosen kanssa Toijalan yhteiskoulun lähistölle osoittamaan mieltään lasten koronarokotuksia vastaan.
Sama tahti jatkui valtuustossa, mutta hajaannus näkyi heti. Käpylä ja Toivonen saivat lasten koronarokotusten keskeyttämistä esittäneeseen aloitteeseensa mukaan vain varavaltuutettu Tero Mäen. Heli Einola-Virtanen ei yllättänyt jättäytymällä sivuun, mutta realismin kellon olisi pitänyt soida Käpylän korvissa, kun kukaan muukaan perussuomalaisten valtuutetuista ei ottanut kynää käteen.
Parin kaverin ja kyltin kanssa voi seisoa Veteraanipuistossa, mutta kuntapolitiikassa tuloksekas yhteistyö vaatii enemmän. Edes omilta.
Ennen kuin lasten koronarokotusten keskeyttämistä vaatinut valtuustoaloite pääsi kaupunginhallituksen käsittelyyn, oli Joni Toivonen jo eronnut perussuomalaisista ja anonut eroa varavaltuutetun ja sivistyslautakunnan jäsenen paikoistaan. Ennätyksellisen nopeaan eroon johti puolueen koronalinja, joka ei Toivosta tyydyttänyt. Tero Mäki taas kääntyi omaa valtuustoaloitettaan vastaan perusturvalautakunnan kokouksessa.
Helmikuun kaupunginhallituksessa näkemyksilleen lisäperusteluja esittänyt Arttu Käpylä jäi yksin. Samoin kävi valtuuston kokouksessa keskiviikkona 23. helmikuuta. Kukaan ei kannattanut Käpylää. Toivoselle valtuusto myönsi eron, joka halventaa koko kuntademokratiaa. Miestä ei painanut Kuntalaissa mainittu korkea ikä tai muutto toiselle paikkakunnalle, mutta ei ilmeisesti myöskään vastuu häntä äänestäneiden akaalaisten edessä. Syyt olivat Toivosen mukaan henkilökohtaisia.
Huhtikuun 2019 pääkirjoitukseni keskittyi pääasiallisesti muiden puolueiden kuin perussuomalaisten toimintaan Akaassa; esimerkiksi demareiden ja kokoomuksen hajaannukseen ja päämäärättömyyteen. Ainakin demarit ovat edelleen levällään ja erileirisiä.
Pääkirjoituksen otsikko oli ”Haistavatko persut haaskan?” Haistoivat tai eivät, valtuustopaikkojen määrä tuplaantui tälle valtuustokaudelle. Mutta kun lasten ja nuorten koronarokotuksia on Akaassa muun Suomen tapaan jatkettu, ja Karhunrahkan tuulivoimalat on syksyn ja talven aikana pyyhkäisty kartalta ja kaavoista, pitäisi keksiä uutta vastustettavaa. Vastustuksen kautta puolue nimittäin Akaassakin toimii. Harmi, että varavaltuutettu Tapio Kivistön kengässä nyrkin kokoisena kivenä hiertänyt turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus tuli ja meni jo vuosia sitten eikä edes aiheuttanut ongelmia.
Perussuomalaisten hyvä vaalimenestys saattaa erojen ja omapäisyyden lisäksi jäädä realisoitumatta Akaassa myös siksi, että ainakaan julkisuudessa joukkoja ei johda oikein kukaan. Paikalliset puheenjohtajat Tero Mäki ja Tapio Kivistö ovat yrittäneet vaali toisensa jälkeen valtuustoon, mutta paikkaa ei tunnu irtoavan. Takaa ja tuntemattomuudesta tullaan ohi.
Pirkanmaan hyvinvointialueella Akaan omalle vastuulle jäävät muun muassa koulutus, kulttuuri ja kaavoitus. Niissä perussuomalaisten pitäisi nyt pystyä profiloitumaan. Niin kuin tietysti kaikkien muidenkin puolueiden. Seuraavissa kuntavaaleissa ei välttämättä ole näkymätöntä vihollista.
Kirjoittaja on Akaan Seudun toimittaja
Kommentointi on suljettu.