Kylmäkoskella tehtiin ensimmäiset solmut ryijyyn, jolle Jenni Haukio valitsi paikan – Projekti toteutui hankalista olosuhteista huolimatta

06.02.2022 18:00

Annantalolla Helsingissä julkistettiin lauantaina Tunteita-ryijy, jonka tekemiseen on osallistunut yli 200 lasta ja nuorta. Ryijy on syntynyt Suomen Käsityön Ystävät ry:n #ryijyfiilis-hankkeen tuloksena.

Ryijypohja materiaaleineen kiersi käsityökouluissa eri puolilla Suomea loppuvuoden 2020 ja syksyn 2021 välisenä aikana. Käsityökouluilla oli viikon verran aikaa tehdä oma osuutensa työhön, minkä jälkeen se postitettiin seuraavalle koululle.

Akaassa ryijyn valmistamiseen osallistuivat silloiset käsityökoulu Silmun Kylmäkosken-ryhmät sekä Toijalassa toimiva Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä.

Startti Kylmäkoskelta

Ryijyhankkeen koordinaattorina toiminut taidehistorioitsija, Silmu-ryhmiä opettanut akaalainen Minna Polus kertoo, että Tunteita-ryijyn tekeminen alkoi Kylmäkoskelta. Lisäksi Silmu 3 -ryhmä toteutti idea-arkin, joka on kiertänyt ryijyn mukana inspiroimassa ryhmiä ympäri Suomen.

Oppilaat valitsivat arkille värimallinipuista värit, jotka heidän mielestään vastasivat erilaisia tunteita. Ryijyn tekemiseen eri puolilla Suomea osallistuneet lapset ja nuoret ovat kirjoittaneet nimensä arkille.

– Olin tosi liikuttunut, kun sai arkin takaisin kierroksen jälkeen. Siinä on monen ikäisten lasten nimiä heidän omilla käsialoillaan. Tekijät ovat seitsemänvuotiaista seitsemäntoistavuotiaisiin, Polus kertoo.

Tunteita-ryijyn valmistamiseen osallistui yli 200 nuorta eri puolilta Suomea. Kuva: Suomen Käsityön Ystävät ry

Pieni iso työ

Ryijylle ei ole ollut valmista mallia, vaan tekijät ovat saaneet ilmaista värikkäillä langoilla tunteitaan. Ryijyn mitat ovat 45 x 100.

– Vaikka työ on pieni, se näyttää minun mielestäni isolta, kun tietää, että sitä on ollut tekemässä myös pieniä lapsia. Jokainen ryijysolmuja tehnyt tietää, että ensimmäisellä kerralla hahmottaminen ei ole helppoa, Polus sanoo.

Ryijy kiersi 14 käsityökoulussa. Projektin aikana Polus joutui jännittämään, hidastavatko koronarajoitukset tekemistä.

– Ryijy ei jäänyt kertaakaan jumiin sulun takia. Usein sattui niin, että sulkuja ja oppilasmäärärajoituksia oli ollut edellisellä tai tuli seuraavalla viikolla.

Kylmäkoskella Silmu-ryhmäläiset ennättivät tehdä osuutensa ryijyyn lähiopetuksessa, mutta idea-arkin oppilaat ideoivat etätyönä. Poluksen mukaan hanke onnistui hankalista olosuhteista huolimatta toteuttamaan perinteistä yhdessä tekemistä.

– Ryijyn tekemisen taito on aiemmin siirtynyt talosta ja sukupolvelta toiselle siten, että ensin kerrottiin ja näytettiin ja sitten sai kokeilla ja tehdä. Nyt eri puolilta Suomea olevat lastenryhmät kokoontuivat yhdistävänä tekijänä paketti, joka kiersi ryhmältä toiselle. Opettajat ovat varmaankin kertoneet ja näyttäneet ja myös rinnakkain on mietitty solmun tekoa, eriväristen lankojen yhdistämistä ja sitä, miltä ne näyttävät.

Ryijyn tekemisestä on jaettu sosiaalisessa mediassa kuvia aihetunnisteella #ryijyfiilis.

Suomen Käsityön Ystävät ry toivoi tasavallan presidentin puolisolta Jenni Haukiolta ehdotusta Tunteita-ryijyn sijoituspaikaksi. Haukio ehdotti paikaksi Annantaloa, joka on lasten ja nuorten taidekeskus Helsingin keskustassa.

Ryijyn tekeminen alkoi Kylmäkoskelta. Kuva: Minna Polus
Kylmäkosken Silmu 3 -ryhmä teki idea-arkin, joka kiersi ryijypohjan mukana käsityökoululta toiselle. Kuva: Minna Polus

 

Taidehistorioitsija Minna Polus on toiminut ryijyhankkeen koordinaattorina.