Ulkoministeri Haavisto Akaan Seudulle: Nato ei ole vastaus hybridivaikuttamisen uhkiin – Suomen on kasvatettava omaa kestävyyttään häirintää ja disinformaatiota vastaan

Pekka Haavisto käväisi Akaassa keskiviikkona 12. tammikuuta. Kuva: Mikko Peltoniemi

Venäjä siirtää miehiä ja aseita Ukrainan rajalle, jonka se on jo aiemmin onnistuneesti ylittänyt. Samalla Putin esittää uhkauksia ja keskustelee Yhdysvaltojen kanssa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Suomessa puhutaan aktiivisesti Nato-optiosta ja – jälleen kerran – suomettumisesta. Miltä tuntuu olla ulkoministeri juuri nyt?

– Tämähän on turbulentti aika. Jos ajattelee tätä viikkoa, niin maanantaina oli USA:n ja Venäjän edustajien tapaaminen, keskiviikkona on Nato–Venäjä-neuvosto, joka pitkästä aikaa tapaa, ja huomenna on Etyjin kokous Wienissä, vastasi Pekka Haavisto (vihr) Akaan Seudulle keskiviikkoiltapäivällä Toijalan torilla.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kysyi 30. joulukuuta blogissaan, milloin Suomen Nato-jäsenyys muuttuu ajankohtaiseksi, jos ei nyt. Harjanteen mielestä kuuluisa Nato-optio olisi syytä lunastaa viipymättä.

Ulkoministeri Haavistolla ei ole kiire Natoon.

– Kun Suomi käyttää käsitettä Nato-optio, se tarkoittaa, että pidämme yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä, mikäli se meitä itseä jonain päivänä kiinnostaa ja pidämme sitä tarpeellisena. Tämän pidemmälle tässä ei voi uusia johtopäätöksiä tehdä.

Haaviston mukaan Suomi on aika lailla samassa tilanteessa Ruotsin kanssa, mutta naapurukset kuvaavat tilannetta eri sanoin.

– Ruotsin hallitus ei käytä sanaa Nato-optio, mutta periaatteessa se ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.

Haavisto rullaa aikajanaa vuoden 1975 Helsingistä (”Me olemme Etyjin syntymävaltio”) 1990-luvun alun kautta tähän hetkeen.

– Kylmän sodan päätyttyä Euroopassa päättyi etupiiriajattelu, jossa jotkut maat kuuluvat toisten etupiireihin ja niitä voidaan dominoida. Me puolustamme sitä periaatetta, että mailla on oikeus tehdä omat puolustusvalintansa.

Uusia uhkia ja vaikuttamisen tasoja

Jossain tulee varmasti jokaisella raja vastaan. Mikä saisi ulkoministeri Haaviston kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä?

– Jokin tilanne, jossa Suomi kokisi, että se ei pysty enää huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Uhat olisivat niin suuret, että kansalaisten mielipide kääntyisi sille kannalle, että täällä ei pärjätä ilman apuvoimia tai liittolaisia, Haavisto sanoo.

Vaikka Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, on kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtunut paljon. Nato ja EU ovat kasvaneet, ja niiden yhteistyö on kehittynyt jatkuvasti. Myös Suomi ja Ruotsi ovat lisänneet Nato-yhteistyötään.

– Siitä on tullut arkisempaa, vaikka emme olekaan Naton turvatakuiden piirissä. En osaa oikeastaan sanoa muuta kuin sen, että näitä arviointeja on hyvä jatkaa ja keskustelua käydä.

Entäpä tilanne, jossa Pekka Haavistonkin mitta täyttyy, ja uhka on kasvanut liian suureksi. Onko Suomella siinä vaiheessa aikaa täytellä jäsenhakemuksia ja odotella Naton vastausta?

– Tässä on varmaan erilaisia puolesta ja vastaan -ajatuksia siitä, onko aikajänne riittävä, jos uhka tulisi nopeasti. Toisaalta kun nykyään eletään hybridivaikuttamisen maailmassa, niin miten pitkään eri hybridivaikuttamisen keinot ovat käytössä, ja miten niihin vastataan? Haavisto pohtii.

Hän mainitsee Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan rajalla tapahtuvan pakolaisten mobilisoinnin hybridiuhaksi tai heidän käyttämisensä hybriditarkoitukseen.

– Se on asia, joka meitä täällä pohdituttaa. Mitä jos meidän rajoillamme tapahtuisi vastaavaa? Ne ovat uhkaamisen muotoja, joihin Nato tai sotilaallinen ratkaisu ei ole lähtökohtainen vastaus. Sen takia on hyvä ajatella turvallisuutta yhä enemmän kokonaisuutena.

Uusia uhkia ja vaikuttamisen tasoja Pekka Haaviston mukaan Suomen turvallisuuden voivat vaarantaa muun muassa disinformaatio, digitaaliset uhat ja häirintä.

– Ehkä meidän pitäisi yhä enemmän ajatella sotilaallisen uhan ulkopuolelta, mihin joudumme vastaamaan, ja johon Natokaan ei ole vastaus vaan se, että meidän oma kestävyytemme tällaisia uhkia vastaan kasvaa, ulkoministeri sanoo.

Kuinka suuri merkitys Venäjän fyysisten joukkojen ja kaluston siirtelyllä enää on?

– Tässä on varmaan tapahtunut niin, että on tullut uusia uhkia ja vaikuttamisen tasoja, mutta vanhat sotilaalliset tavat käyttää voimaa eivät ole poistuneet mihinkään.

Haaviston mukaan näyttää siltä, että uusia vaikuttamisen muotoja on helppo käyttää, ja niitä voidaan käyttää salassa.

– Krimillä näimme tunnuksettomat sotilaat, joita voidaan käyttää hyvin nopeasti. On puhuttu myös paljon maanhankinnoista ja siitä, voiko joitain vakoilutoimenpiteitä tehdä nykyään helposti lähellä meidän sotilaallisia kohteitamme elektronisesti ja muuten. Nämä ovat sellaisia uhkia, joita vastaan kannattaa koko ajan olla valppaana, ulkoministeri sanoo.

Ulkoministeri Haaviston mielestä lasten ja nuorten medialukutaidolla on Suomessa yhä suurempi merkitys, kun salaliittoteoriat ja disinformaatio lisääntyvät. Kuva: Mikko Peltoniemi

Osa haksahtaa salaliittoteorioihin

Jos Nato ei ole turva hybridivaikuttamista vastaan, mitä Suomen pitäisi tehdä? Pekka Haaviston mukaan EU-yhteistyön syvenemisessä alkaa olla yhä enemmän turvallisuuteen painottuvia asioita.

– Me olemme esimerkiksi Suomessa perustaneet hybridikeskuksen, jossa jaetaan tietoa EU-maiden ja Nato-maiden kesken. Seuraamme myös erilaista disinformaatiota, ja näin oma valppaus eri asioita kohtaan ja väärän informaation torjumisessa kasvaa hyvin paljon.

Haaviston mukaan korona-aika on osoittanut, että Suomen sisäiset jakaumat hyvin voimakkaisiin eri mielipiteisiin voivat olla sellaisia, joita ruokitaan ulkopuolelta: annetaan megafoni jollekin mielipiteelle tai näkemykselle, jota aletaan toistaa.

– Siinä voidaan vaikuttaa myös maan rajojen ulkopuolelta. Silloin kansakunnan henkinen tila merkitsee aika paljon. Esimerkiksi koronakysymyksissä on erilaisia salaliittoteorioita, ja näyttää, että niihinkin aina joku haksahtaa ja menee mukaan.

Kaikessa poliittisessa vaikuttamisessa voi Haaviston mukaan viljellä samanlaisia salaliittoteorioita.

– Vaikka olemme samaan aikaan yhä koulutetumpia ja osaavampia, niin tuntuu, että varsinkin sosiaalisen median ja netin maailma sisältää yhä kummallisempaa materiaalia ja informaatiota. Silloin nuorten ja lasten medialukutaidolla ja sillä, että pystyy erottamaan eri uutislähteitä ja luotettavan uutisoinnin, on yhä suurempi merkitys.

Venäjänkielisille uutisille kiitosta

Yhtäältä eri ikäisten kansalaisten vastuu paikkansa pitävän tiedon seulonnassa ja toisaalta median rooli toden kertojana kasvaa. Entä Suomen valtio? Mitä se voi tehdä disinformaatiorintamalla, jolla uusista hävittäjistä ei ole hyötyä?

Ulkoministeri Pekka Haavisto on iloinen muun muassa siitä, että valtiollinen Yle on satsannut venäjänkielisiin uutisiin.

– Suomessa asuville venäjänkielisille ja venäläistä alkuperää oleville ihmisille on sama uutistarjonta, joka on suomen ja ruotsin ja osin englannin kielellä. Tällä vältetään sekaannukset ja Suomea koskevan väärän uutisoinnin mahdollisuudet.

Myös sosiaalista mediaa pitäisi jaksaa seurata ja korjata siellä esiintyvää epätarkkaa ja väärää informaatiota.

– Tässä on tietty vastuu kansalaisilla itsellään mutta myös viranomaisilla, että he tiedottavat selkeästi ja oikealla tavalla.

Ylen ohella kaupallisessa mediassa yleistynyt faktantarkistusajattelu on Haaviston mielestä erittäin tervetullut.

– Se liittyy myös poliittiseen toimintaan, kun katsotaan, mitä poliitikko on sanonut ja pitääkö se paikkansa. Nämä uudet ilmiöt näkyvät myös eduskuntatyössä. Kuulemme monenlaista informaatiota ja disinformaatiota eduskunnan puhujanpönttöä myöten.

Niinpä. Kansalaisten pitäisi olla valppaana ja etsiä totuutta, mutta kansaa edustavat henkilöt toimivat päin vasoin ja käyttävät yhä karkeampaa kieltä sekä puhujapöntössä että eduskunnan käytävillä.

– Kun itse tulin eduskuntaan 1987 ja olin jo edellisellä kaudella seurannut Ville Komsia ja Kalle Könkkölää, niin vaikka ajatukset olivat hyvin uusia, silloin oli vahva kollegiaalisuus, Haavisto kommentoi.

Toisia kansanedustajia tuettiin, ja vaikka salissa otettiin yhteen, niin kahvilassa taputettiin selkään ja sanottiin, että en tarkoittanut mitään henkilöön menevää.

– Argumentit riitelivät, ei ihmiset. Kaipaan tuota aikaa.

Pekka Haaviston mukaan myös eduskunnassa kuullaan nykyään monenlaista disinformaatiota. Toijalan torilla oli keskiviikkona tarjolla vihreiden aluevaalimehua. Kuva: Mikko Peltoniemi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?